Opiskelijat ovat esittäneet yliopiston tilapalveluille ideoitaan ja toiveitaan, mutta ne on torjuttu sillä perusteella, että Päätalon tilat ovat yleisiä edustustiloja, joita ei voi muuttaa. Pinnissä taas ei mahdu tekemään muutoksia, koska tilaa on niin vähän.

– Nämä ovat kyseenalaisia syitä. Monessa muussa paikassa on pystytty samantyyppisissä tiloissa järjestämään asiat toisin.

Yliopiston nurmikoita voisi ainakin paikoin kehittää luonnonmukaisen niittylajiston suuntaan. Tämä ei välttämättä tarkoita mitään pitkää heinikkoa vaan voisi olla matalaa lajistoa, joka olisi paitsi kaunista katsella, tuottaisi ravintoa ötököille ja siten ylläpitäisi luonnon monimuotoisuutta. Pieni arboretumkin voisi olla jossain merkittyine puulajeineen. Annos luonnontietoa yhteiskuntatieteilijöille.

Määräaikaisuudet johtavat siihen, että riskin työsuhteesta kantaa yksittäinen työntekijä, jonka palvelussuhteen jatko riippuu siitä, onnistuuko hän saamaan rahoitusta. Yliopistot eivät jaa riskiä, mutta ottavat päältä tutkimushankkeiden yleiskustannusosuudet.

Ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelijat ovat hyvin tietoisia kasvatuksen sukupuolirooleista.

– Päiväkodissa myös kannustetaan siihen, että jos tyttö ei tiedä mitä tehdä, niin helposti tyrkätään se prinsessalinna ja pojille legot ja autot. Kyllä kannustetaan tyttöjen ja poikien leikkeihin, yksi opiskelijoista sanoo.

Tämä ei riitä! Kansainvälisen tason saavuttamiseen tarvitaan institutionaalisia rakenteita, jotka tarjoavat tukea kvantimenetelmien soveltajille ja oppia opiskelijoille. Turun ja Helsingin yliopistot lujittavat tilastomenetelmien korkeinta osaamista ja soveltamista professuurein. Entä meillä?

En edes tiedä mitä kaikkea omassa yksikössäni tehdään, ja se vähä mitä tiedän, näyttää usein kummalliselta. En ymmärrä, mikä motivoi ihmisiä kirjoittamaan kirjoja labiodentaalisista frikatiiveista, mutta se että joku on kiinnostunut aiheesta on mainiota. (En oikeasti tunne ketään, joka kirjoittaa kirjaa frikatiiveista, mutta toivottavasti sellainenkin henkilö on olemassa.)

Tampereen yliopiston tutkintouudistus on abiturienttien näkökulmasta onnistunut, mutta korjattavaakin löytyy.

– Kyllä tässä selvästi mennään eteenpäin. Kun on laajemmat hakukohteet, saadaan kyllä varmasti asiasta oikeasti kiinnostunut porukka tehokkaammin sisään, sanoo Tampereen normaalikoulun opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen, joka on Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen vastavalittu puheenjohtaja.

Uusiin tutkinto-ohjelmiin voi hakea ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Ohjelmiin on haettavana lähes 1300 opiskelupaikkaa yliopistojen yhteishaussa, joka päättyy 3. huhtikuuta.

Parhaassa tapauksessa tiedonhankintaa opetellaan samalla kun tehdään oikeaa tehtävää, esimerkiksi seminaarin yhteydessä. Hyvin usein tiedonhankinnan kurssi on kuitenkin erillinen kokonaisuus, joka tulee eteen yliopisto-opinnoissa liian aikaisessa vaiheessa.

Tampereen yliopistossa tilastotieteen alalle on ehdotettu lähinnä resurssileikkauksia. Mitään konkreettisia alan kehityssuunnitelmia ei ole tehty. Uhkakuvana on, että menetelmäosaamisen taso yliopistossamme lähivuosina romahtaa, mikäli suuntaa ei kyetä muuttamaan.