Aihe: Yhteiskunta

Kalevala karjalan kielelle

Kalevala on käännetyin suomalainen teos. Kevääseen 2009 mennessä se on ilmestynyt 61 eri kielellä. Kansalliseepoksemme on saanut runsaasti huomiota eri puolilla maailmaa käännöstensä sekä musiikillisten ja kuvataiteellisten tulkintojensa ansiosta.

Voisiko renessanssikasvatus olla strategiaa?

Puheessaan Kairon yliopistossa kesäkuun alussa presidentti Obama kertoi historian opiskelijana tuntevansa sen, kuinka paljon sivilisaatiomme on saanut islamilaisuudelta. Muslimiyhteisöjen innovaatiot toivat aikoinaan oppimisen renessanssin ja valistuksen Eurooppaan. Ne edistivät luonnontieteitä, algebraa, runoutta ja inhimillistä suvaitsevaisuutta.

Innovaatiot muuttavat julkista sektoria

Innovaatioiden merkityksestä taloudellisen kehityksen lähteenä on keskusteltu jo pitkään. Esimerkiksi Suomen kilpailukyvyn ja taloudellisen menestyksen yksi suurimpia haasteita on innovatiivisuuden vahvistaminen talouselämän eri osa-alueilla. Vaikka kiinnostus on voittopuolisesti kohdistunut yritysten innovaatioihin ja siten nimenomaan voittoa tavoittelevaan toimintaan, alan keskustelu on laajentunut myös muille yhteiskuntaelämän osa-alueille, julkinen sektori mukaan lukien.

Autonomia harppaa eteenpäin

Kansleri Jorma Sipilä puolusti jäähyväisluennossaan tekeillä olevaa yliopistolakia ja ulkopuolisten jäsenten ottamista yliopiston hallitukseen. Sipilä kiitteli eduskuntaa ja sen perustuslakivaliokuntaa, joka puolusti yliopistojen oikeutta itse päättää ulkopuolisten jäsenten määrästä hallituksessaan.

Sosiaalinen kehitys talouden rinnalle

– Maailmanpolitiikka on jäänyt kiinni kaupan ja sodan näkökulmiin. Näitä hallinnan näkökulmia voisi rikastaa hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kysymyksillä. Esimerkiksi lukutaito ja sosiaalinen turvallisuus ovat arvokkaita kysymyksiä sellaisenaan, toteaa sosiaalipolitiikan yliassistentti Mikko Perkiö.

Kansainvälisyys vaatii viestintätaitoja

– Ei meidän suomalaisten tarvitse muuttua millään tavalla, kun olemme keskenämme vuorovaikutuksessa. Suomalaisten kesken voidaan pitää pitkiä taukoja, ja se ei haittaa ketään. Mutta meidän on hyvä tiedostaa, että minkälaisia olemme, sanoo puheviestinnän professori Pekka Isotalus.