Aihe: Yhteiskunta

Akateeminen hohto kaipaa kirkastusta

Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet henkilöstöpolitiikassaan yliopistoja paremmin. Yliopistot tarjoavat pätkätöitä ja epätasaista palkkausta, kun ammattikorkeakoulut houkuttelevat vakituisilla työsuhteilla ja tasaisella palkkauksella. Tiedot käyvät ilmi 25 maata kattavasta vertailututkimuksesta Changing Academic Profession, johon Suomessa vastasi 1 453 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijää. Suomen kyselyosuuden toteutti Tampereen yliopiston Higher Education Group vuosina 2007-2008.

Apusen opit, Jartsevin läksyt

”Älkää uskoko Apusta.” Tuon kuolemattoman viisauden kolme vuosikymmentä kansainvälisen politiikan professorina toiminut Osmo Apunen luki laitoksensa opiskelijavessasta. Näin hän kertoo artikkelissaan kuusikymppisen tiedekuntansa juhlakirjassa Ajan särmä.

Entä jos Suomi olisi uskonut Jartsevia? Stalinin salaista agenttia, jota pääministeri Cajander ei ottanut vastaan kesällä 1938. Olisiko seitsemänkymmentä marraskuuta sitten alkanut talvisota voitu välttää, jos olisi saavutettu edes tilapäinen yhteisymmärrys, modus vivendi?

Formaattiyhteiskunta

Meitä tutkijoita on jo pitkään patistettu tuotteistamaan oma osaamisemme. Neuvokas tutkija osaa hyödyntää omat tutkimustuloksensa ja tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden visioissa siintää luova akateeminen yritysklusteri, jossa väitelleet tutkijat eivät jää apurahojen varaan roikkumaan vaan perustavat yrityksiä, jotka imuroivat Tekesin ja Sitran rahat yliopistolle.

Elvytys muuttui miinusmerkkiseksi

Elvytys on kiistanalainen käsite, jonka valtiovarainministeri Jyrki Katainen on ymmärtänyt virheellisesti. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala hämmästelee Kataisen ja hallituksen edustajien puheita, joiden mukaan talouden elvytys tarkoittaisi pelkästään kovaa velanottoa.

”Maksuton koulutus on epäoikeudenmukaista”

Maksuton korkeakoulutus on yleisen uskomuksen vastaisesti epäoikeudenmukaista. Näin väittävät korkeakouluhallinnon tutkijat Seppo Hölttä ja Jussi Kivistö tuoreessa artikkelikokoelmassa Kuka maksaa ja miten? Lukukausimaksuista käytyä keskustelua he moittivat pinnalliseksi. Maksuttomuuden vaatimus hyväksytään annettuna, ja maksullisuutta pidetään automaattisesti oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon vastaisena.

Väärennöskisan voittajat

Suomalainen hiihtourheilu paljastui väärennökseksi Lahden MM-kisoissa vuonna 2001, kun hiihtoeliitti kärähti kiellettyjen aineiden käytöstä. Suomalainen valtakunnanpolitiikka paljastui väärennökseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen, kun poliittinen eliitti kärähti lainrikkomuksista vaalirahajupakassa. Politiikan ja urheilun tuoreet väärennökset ovat sen tasoisia, että tieteen ja taiteen puolella ne vertautuvat paradigman tai tyylisuunnan muuttumiseen.

Lehtibisnestä on vaikea tehdä verkossa

– Perinteisen sanomalehden liiketoimintamalli ei toimi verkossa. Se on ollut selvää jo viimeiset kymmenen vuotta, että jotain uutta pitäisi keksiä, mutta aika vähän on keksitty, toteaa journalismin tutkija Esa Sirkkunen.

”Sylikoirajournalismi vääristää talousuutisoinnin”

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja arvostelee mediaa mätäkuun markkinoista, joilla talousasioita vääristellään, tosiasioita kuvitellaan ja mielipiteitä muokataan. Näkemyksensä toimituskulttuurin eettisestä rappiosta hän tuo esiin omakustannekirjassaan Mätäkuun markkinat – Uusjournalismi taloustieteilijän näkökulmasta.

Digiaika mullistaa kirjaston

Painetun kirjan merkitys vähenee, mutta kirjastot säilyvät. Kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen arvioi, että uudet verkkopalvelut ja elektroniset lukulaitteet mullistavat kirjastolaitoksen seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Tiedekuntajuhla piti banderollia pystyssä

Sanat muuttuivat teoiksi emerituskansleri Jorma Sipilän puheen aikana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhlassa. Opiskelijajoukko kiinnitti juhlasalin näyttämölle asunnonvaltaajia tukevan banderollin samaan aikana, kun Sipilä puhui tarpeesta parantaa yhteiskuntatieteen näkyvyyttä.