Aihe: Yhteiskunta

Pakolaispolitiikan suunta muuttuu

Moniarvoisuuden periaatteet näyttävät jäävän syrjään maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa. Kehitys on nähtävissä monissa maahanmuuton vanhoissa kohdemaissa kuten Ruotsissa, Hollannissa, Australiassa, Belgiassa, Tanskassa ja Saksassa. Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Pirkko Pitkänen arvioi, että muutos ei välttämättä merkitse paluuta vanhaan.

”Jätetään tehokkuuspuheet”

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on huolissaan työuupumuksen lisääntymisestä ja työtaakan kasvamisesta tiettyjen ihmisten harteilla. Tehokkuuden ihannointi ja lisääntyvä työssä uupuminen ovat pahasti ristiriidassa keskenään.

Köyhyys ja terveys

Lehtitietojen mukaan Tampereella tutkitaan parhaillaan köyhyyden ja huono-osaisuuden merkityksiä. Tämän ja muiden tuoreiden köyhyystutkimusten tulokset ovat karuja: köyhyyteen liittyy edelleen häpeää ja tinkimistä välttämättömyyksistä, jopa terveydestä. Köyhillä ja pienituloisilla on tutkimusten mukaan suuria puutteita terveys- ja sosiaalipalvelujen saamisessa.

”Yle ja lehdet yhteistyöhön”

Lehtitalojen yritys tehdä rinnakkain paperi- ja nettilehteä ei ole kestävä ajatus. Yleisradion kritisoinnin sijasta lehtien pitäisi pyrkiä yhteistyöhön Ylen kanssa. Kauppatieteilijä Toni Hopposen gradussaan esittämät ideat saivat yllättäen tunnustusta, kun Yleisradion uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen nosti ne esiin Kanava-lehdessä.

Vapaa verkko supistuu

Kontrollin ulkopuolelle jäävä tila supistuu internetissä. Oikeustieteilijä Pekka Riekkinen vertaa internetin tekijänoikeusvalvontaa noitavainoihin ja keskitysleireihin. Tulevaisuuden kannalta traagisena hän pitää sitä, että vertaisverkkoja hyödyntäviä lapsia ja nuoria aikuisia leimataan tekijänoikeusrikollisiksi.

Etelän media

Helsingin Sanomat kertoi, että pyöräilijä oli liukastunut jäisellä sillalla Helsingissä. Uutinen julkaistiin lokakuun puolivälissä, jolloin Itä- ja Pohjois-Suomessa maa oli jo lumen peitossa. Siellä vain liukkauden puute olisi kelvannut uutiseksi. Uutisvalinnat osoittavat silti, että kepulaiset ovat oikeilla jäljillä puhuessaan etelän mediasta, mutta heidän argumenttinsa ovat vääriä. Ei Vanhas-kritiikki tee etelän mediasta kelvotonta. Päinvastoin poliittinen journalismi on parasta, mitä etelän media on viime aikoina esittänyt.

Akateeminen hohto kaipaa kirkastusta

Ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet henkilöstöpolitiikassaan yliopistoja paremmin. Yliopistot tarjoavat pätkätöitä ja epätasaista palkkausta, kun ammattikorkeakoulut houkuttelevat vakituisilla työsuhteilla ja tasaisella palkkauksella. Tiedot käyvät ilmi 25 maata kattavasta vertailututkimuksesta Changing Academic Profession, johon Suomessa vastasi 1 453 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työntekijää. Suomen kyselyosuuden toteutti Tampereen yliopiston Higher Education Group vuosina 2007-2008.

Apusen opit, Jartsevin läksyt

”Älkää uskoko Apusta.” Tuon kuolemattoman viisauden kolme vuosikymmentä kansainvälisen politiikan professorina toiminut Osmo Apunen luki laitoksensa opiskelijavessasta. Näin hän kertoo artikkelissaan kuusikymppisen tiedekuntansa juhlakirjassa Ajan särmä.

Entä jos Suomi olisi uskonut Jartsevia? Stalinin salaista agenttia, jota pääministeri Cajander ei ottanut vastaan kesällä 1938. Olisiko seitsemänkymmentä marraskuuta sitten alkanut talvisota voitu välttää, jos olisi saavutettu edes tilapäinen yhteisymmärrys, modus vivendi?

Formaattiyhteiskunta

Meitä tutkijoita on jo pitkään patistettu tuotteistamaan oma osaamisemme. Neuvokas tutkija osaa hyödyntää omat tutkimustuloksensa ja tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden visioissa siintää luova akateeminen yritysklusteri, jossa väitelleet tutkijat eivät jää apurahojen varaan roikkumaan vaan perustavat yrityksiä, jotka imuroivat Tekesin ja Sitran rahat yliopistolle.

Elvytys muuttui miinusmerkkiseksi

Elvytys on kiistanalainen käsite, jonka valtiovarainministeri Jyrki Katainen on ymmärtänyt virheellisesti. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala hämmästelee Kataisen ja hallituksen edustajien puheita, joiden mukaan talouden elvytys tarkoittaisi pelkästään kovaa velanottoa.