Aihe: Yhteiskunta

Ennen oli kaikki paremmin

Kirjallisuustoimittaja Timo Hämäläinen sai 1980-luvulla potkut Yleisradiosta esiinnyttyään päihtyneenä tv-lähetyksessä. Hämäläinen kysyi Finlandia-palkintoehdokas Leena Landerilta, miksi tämän kirja oli niin huonosti kirjoitettu.

Yleisradion kulttuuriohjelma Stradan toimittaja haastatteli tänä syksynä kirjailija Kata Kärkkäistä, joka esiintyi ohjelmassa maalipensseli kädessään. Kärkkäinen yritti puhua myös kirjallisuudesta, mutta toimittaja ei kyennyt osallistumaan tällaiseen keskusteluun. Häntä kiinnostivat aivan muut julkisuusasiat.

Sosiaalinen media avartaa opetusta

Sosiaalista mediaa ei voi enää sivuuttaa opetuksessa, sillä verkossa toimiminen on osa nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Työskentely verkossa on luontevaa etenkin nuorille, ja siksi myös opettajien kannattaisi jo peruskoulussa nähdä sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa. Tätä mieltä on sosiaalista mediaa opetuksessa tutkinut Joanna Muukkonen. Muukkonen on mukana Avoimet verkostot oppimiseen -tutkimushankkeessa, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hyvinvointivaltiot luokkayhteiskuntia

Pohjoismainen hyvinvointivaltio onkin luokkayhteiskunta. Ruotsinsuomalainen kirjailija Susanna Alakoski sanoo, että luokkaerot ovat viime vuosina jyrkentyneet ja pahentuneet Pohjoismaissa. Tampereella marraskuussa vieraillut Alakoski ei ole ensimmäistä kertaa luokkaretkellä. Hänen esikoisteoksensa Svinalängorna (2006, suom. Sikalat) kertoo Ruotsiin muuttaneen suomalaisperheen arjesta alkoholismin varjossa. Kirja sai Ruotsissa arvostetun August-palkinnon.

Kestääkö siivet, jaksanko lentää?

Me opiskelijaterveydenhoidossa mielenterveystyötä tekevät kuulemme päivittäin tarinoita kasvusta, jossa hauraat juuret on katkottu moneen kertaan tai laho on nakertanut ne melkein poikki ja lupaavasti kasvuvauhtiin päässyt taimi uhkaa lakata kasvamasta ja menettää vehreytensä, ellei kaadu kokonaan. Tapaamme myös nuoria riittävästi valoa sekä ravinteita saaneita vahvajuurisia puita, jotka joutuessaan uuteen metsään, yliopistoyhteisöön ja opiskelukaupunkiin, päätyvät välillä tilanteisiin, joissa oksia katkeilee ja juurista ei saa riittävästi voimaa päästä eteenpäin.

Yhteiskuntatieteilijät salaa darwinisteja

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään. Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä.

Suomesta puuttuu paluupolitiikka

Suomesta puuttuu turvapaikanhakijoiden systemaattinen paluupolitiikka. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jäävät ilman tietoa paluun vaihtoehdoista.

– Minulle oli yllätys, että paluukysymys ei kuulu Suomessa kellekään, vaikka kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan hyvin paljon, sanoo tutkija Tiina Kanninen.

Pakolaispolitiikan suunta muuttuu

Moniarvoisuuden periaatteet näyttävät jäävän syrjään maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa. Kehitys on nähtävissä monissa maahanmuuton vanhoissa kohdemaissa kuten Ruotsissa, Hollannissa, Australiassa, Belgiassa, Tanskassa ja Saksassa. Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Pirkko Pitkänen arvioi, että muutos ei välttämättä merkitse paluuta vanhaan.

”Jätetään tehokkuuspuheet”

Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on huolissaan työuupumuksen lisääntymisestä ja työtaakan kasvamisesta tiettyjen ihmisten harteilla. Tehokkuuden ihannointi ja lisääntyvä työssä uupuminen ovat pahasti ristiriidassa keskenään.

Köyhyys ja terveys

Lehtitietojen mukaan Tampereella tutkitaan parhaillaan köyhyyden ja huono-osaisuuden merkityksiä. Tämän ja muiden tuoreiden köyhyystutkimusten tulokset ovat karuja: köyhyyteen liittyy edelleen häpeää ja tinkimistä välttämättömyyksistä, jopa terveydestä. Köyhillä ja pienituloisilla on tutkimusten mukaan suuria puutteita terveys- ja sosiaalipalvelujen saamisessa.

”Yle ja lehdet yhteistyöhön”

Lehtitalojen yritys tehdä rinnakkain paperi- ja nettilehteä ei ole kestävä ajatus. Yleisradion kritisoinnin sijasta lehtien pitäisi pyrkiä yhteistyöhön Ylen kanssa. Kauppatieteilijä Toni Hopposen gradussaan esittämät ideat saivat yllättäen tunnustusta, kun Yleisradion uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen nosti ne esiin Kanava-lehdessä.