Aihe: Yhteiskunta

Googlen hakuikkunan takana jyllää mutkikas prosessi

”Olen tiedonhaun tutkija ja tutkin erityisesti xml-tiedonhakua, jossa pyritään menemään vielä tarkempiin tuloksiin kuin dokumenttitaso. Haetaan dokumentin osia, ja yksi osa-alue tällaisessa ovat esimerkiksi mobiililaitteet. Niissä korostuu tarkkuusorientoitunut haku, koska ruutu on hyvin pieni.

Nythän on esimerkiksi www tullut mobiililaitteisiin, ja muutenkin www-tiedonhaku on suurelle yleisölle tunnetuin ja varmasti ylivoimaisesti yleisin hakutapa. Tiedonhakua ei kuitenkaan tehdä ainoastaan www-ympäristössä, vaan hakuja tehdään myös esimerkiksi sanomalehtien tietokantoihin ja patenttitietokantoihin.”

Suomi myöhästyi, työttömyys repesi

Kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilän mielestä Suomessa myöhästyttiin talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa. Suomen julkisen talouden elvytyspaketti on ollut hyvin veroelvytyspainotteinen verrattuna muihin EU- ja OECD-maihin. Täsmäkeinot työttömyyden torjumisessa ovat olleet vähäisiä.

– Olisin suunnitellut sen eri lailla niin, että siinä olisi ollut suurempi paino julkisten investointimenojen lisäyksellä. Veroelvytyksen ongelma on, että hyvin epävarmassa tilanteessa ihmiset tuppaavat lisäämään säästämistään. Kulutus valuu myös aika paljon tuonnin kautta ulkomaille, sanoo Pirttilä.

Helsinki ja Tampere ilmastovertailuun

Tampereen ja Helsingin seutujen yhdyskuntarakenteista suunnitellaan vertailututkimusta ilmastopolitiikan näkökulmasta.

Tutkimushankkeen on määrä käynnistyä ensi vuodenvaihteessa Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen yhteistyönä, mikäli Suomen Akatemia myöntää rahoituksen juuri valmistuneelle suunnitelmalle.

– Ilmastopolitiikkaan liittyvän ympäristökeskustelun pitäisi jalkautua vähän lähemmäksi sitä, miten yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmät ehdollistavat ihmisten elämäntapoja, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila.

”Tilastoissa näkyy hallinnon katse”

”Tutkin sitä, millä tavalla koko väestön elinolot muodostuivat tilastoinnin kohteeksi. Olen kiinnostunut katsomaan tietokäytäntöjen näkökulmasta, minkälaista yhteiskunnallista toimintaa ja toimijoita on tilastoinnin ympärillä. Puhun tällaisesta virallisesta, Tilastokeskuksen tekemästä tilastosta. Tilastokeskushan on yksi valtion virasto, joka toimii valtiovarainministeriön alla.

Tilastotiedolla on vahva taipumus muuttua faktaksi. Hyvin helposti ajatellaan, että tilastot kertovat millä tavalla asia on, ja sille on vaikea nähdä vaihtoehtoa. Pyrin näyttämään, miten tilastot kuitenkin aina kytkeytyvät ajankohtaansa tai siihen yhteiskuntaan, jossa tieto syntyy.”

Armeijapisteet laskevat laatua

Opetusministeri Henna Virkkunen ehdottaa, että kaikki korkeakoulut myöntäisivät opintopisteitä vastineeksi varusmiespalvelun johtajakoulutuksesta. Nykyisin lähinnä ammattikorkeakoulut antavat hyvityspisteitä armeijan käyneille. Yliopistoista entinen Joensuun yliopisto ja entinen Turun kauppakorkeakoulu antoivat johtamisen työharjoittelusta 5–6 armeijapistettä.

Kun ehdotus tulee korkealta poliittiselta taholta, niin luulisi myös perustelujen löytyvän korkealta tieteelliseltä tasolta. Kun niitä ei ole julkisuuteen lausuttu, niin täytyy etsiä omin päin.

Tietotekniikka yhdistää älykkäät ympäristöt

Kuluttaja saa tulevaisuudessa missä tahansa älykkään ympäristön avulla helposti monipuolista taustatietoa. Ulkona liikkuessa voi mobiililaitteen kautta saada lisätietoa kulloisestakin ympäristöstä, rakennuksista ja ympäristön hyöty- ja viihdepalveluista.

Vuonna 2015 maapallolla arvioidaan olevan 1 000 elektronista laitetta ihmistä kohti. Kun laitteet saadaan verkottumaan ja jakamaan informaationsa, syntyy älykkäitä ympäristöjä, jotka auttavat luomaan uudenlaisia, innovatiivisia sovelluksia.

Suomi torjuu tulijat

Suomi on linnoitus, jonne on vaikea päästä sisään, vaikka oppaaksi saisi professorin.

Opastettavana oli afganistanilaispoika Ashraf Sahil ja oppaana Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta.

Opasretkestä syntyi jännitystarina, jossa molemmat uhkasivat eksyä labyrintti-Suomen sokkeloihin. Suoranta on kirjannut tapahtumat kirjaansa Piilottajan päiväkirja (Like 2010).

City-ihminen kaipaa luontoa

Helsinkiläiset ja tamperelaiset viihtyvät mieluummin luonnossa kuin city-ympäristössä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston psykologian laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Suomalaistutkimus saa hätkähdyttävää taustatukea kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan kuolleisuus on yhteydessä viheralueiden määrään: mitä enemmän viheraluetta, sitä pienempi on asukkaiden kokonaiskuolleisuus.

– Luontoalueet alentavat verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja enemmän kuin kaupunkikeskustat, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela, joka tutkii mielipaikkoja ja elvyttäviä ympäristöjä.

Englanti yliopiston hallintokieleksi

Suomenkielinen hallinto estää yliopiston kansainvälistymisen. Jos Tampereen yliopistoon halutaan enemmän kansainvälisiä asiantuntijoita, pitäisi myös hallinnon toimia englanniksi. Tätä mieltä on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Totta kai suomi on parempi hallintokieli niin kauan, kun meillä ihmiset osaa suomea, mutta se toimii järkevän kansainvälistymisen tulppana.

Fysiikan opetusta käden kosketuksella

Tuntoaistin käyttö koulufysiikan opetuksessa helpottaa ilmiöiden oivaltamista. Tuntopalauteteknologia auttaa kehittämään uusia, vuorovaikutteisia opetusvälineitä, joiden avulla opittavaa asiaa voi kosketella käsin.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin ja vuorovaikutteisen teknologian tutkijat ovat kehittäneet Viscole-hankkeessa peruskoulun opetukseen menetelmiä, joilla oppilas voi tuntopalautteen avulla tutkia aiemmin vaikeasti havainnollistettavia fysiikan ilmiöitä.