Aihe: Yhteiskunta

Aseveljien akatemia

Tampereen punaiseksi väitetty yliopisto syntyi asevelihengen tuloksena, kun kokoomuslainen Yrjö Silo (1917–1982) rintamakavereineen taisteli Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Tampereelle.

– Asevelipoliitikot antoivat merkittävän panoksen sille, että yliopisto tänne saatiin, sanoo Elina Martikainen, jonka Suomen historian lisensiaatintyö Yrjö Silosta ja aseveljeyden hengestä tarkastettiin marraskuussa.

Kansanedustajien blogeista puuttuu vuorovaikutus

Kansanedustajien blogeissa vuorovaikutus on jäänyt sivurooliin. Blogit ovat poliitikoille lähinnä kanavia, joissa tuodaan esiin omia mielipiteitä. Kansalaisten mielipiteitä blogeissa harvoin kysellään.

Heli Sillanmikko tutki tiedotusopin gradussaan kansanedustajien blogikirjoituksia kolmen viikon ajanjaksolla vuoden 2007 marraskuussa. Tuolloin kansanedustajilla oli yhteensä 87 blogia.

Verkkojournalismi kaipaa pelisääntöjä

Verkkojournalismin nopea tahti nopeuttaa myös toisilta tiedotusvälineiltä lainaamista, jolloin alkuperäisen jutun tehnyt tiedotusväline tai toimittaja jää usein pienelle huomiolle. JSN:ssä onkin vireillä selvitys siitä, pitäisikö journalistin ohjeita muokata muun muassa lainaamisen osalta. Neuvoston puheenjohtajan Pekka Hyvärisen mielestä lainaamisen täytyy ilman muuta olla sallittua, mutta ala haluaa ohjeet siitä, missä mittakaavassa toisten juttuja voidaan lainata ja miten alkuperäisen jutun tekijän pitäisi saada tunnustusta työstään.

Oppimisen taidot hukassa

Yliopisto-opiskelijoilla on vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Itsenäinen työnsuunnittelu on monelle haaste. Opintopsykologi Satu Eerola on huolissaan opiskelijoiden oppimisen taidoista.

– Tenttikirja kiinnostaa, mutta ei saa itsestään irti, että miten toteutan tämän päivän, Eerola kuvailee.

Ennen oli kaikki paremmin

Kirjallisuustoimittaja Timo Hämäläinen sai 1980-luvulla potkut Yleisradiosta esiinnyttyään päihtyneenä tv-lähetyksessä. Hämäläinen kysyi Finlandia-palkintoehdokas Leena Landerilta, miksi tämän kirja oli niin huonosti kirjoitettu.

Yleisradion kulttuuriohjelma Stradan toimittaja haastatteli tänä syksynä kirjailija Kata Kärkkäistä, joka esiintyi ohjelmassa maalipensseli kädessään. Kärkkäinen yritti puhua myös kirjallisuudesta, mutta toimittaja ei kyennyt osallistumaan tällaiseen keskusteluun. Häntä kiinnostivat aivan muut julkisuusasiat.

Sosiaalinen media avartaa opetusta

Sosiaalista mediaa ei voi enää sivuuttaa opetuksessa, sillä verkossa toimiminen on osa nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Työskentely verkossa on luontevaa etenkin nuorille, ja siksi myös opettajien kannattaisi jo peruskoulussa nähdä sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa. Tätä mieltä on sosiaalista mediaa opetuksessa tutkinut Joanna Muukkonen. Muukkonen on mukana Avoimet verkostot oppimiseen -tutkimushankkeessa, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hyvinvointivaltiot luokkayhteiskuntia

Pohjoismainen hyvinvointivaltio onkin luokkayhteiskunta. Ruotsinsuomalainen kirjailija Susanna Alakoski sanoo, että luokkaerot ovat viime vuosina jyrkentyneet ja pahentuneet Pohjoismaissa. Tampereella marraskuussa vieraillut Alakoski ei ole ensimmäistä kertaa luokkaretkellä. Hänen esikoisteoksensa Svinalängorna (2006, suom. Sikalat) kertoo Ruotsiin muuttaneen suomalaisperheen arjesta alkoholismin varjossa. Kirja sai Ruotsissa arvostetun August-palkinnon.

Kestääkö siivet, jaksanko lentää?

Me opiskelijaterveydenhoidossa mielenterveystyötä tekevät kuulemme päivittäin tarinoita kasvusta, jossa hauraat juuret on katkottu moneen kertaan tai laho on nakertanut ne melkein poikki ja lupaavasti kasvuvauhtiin päässyt taimi uhkaa lakata kasvamasta ja menettää vehreytensä, ellei kaadu kokonaan. Tapaamme myös nuoria riittävästi valoa sekä ravinteita saaneita vahvajuurisia puita, jotka joutuessaan uuteen metsään, yliopistoyhteisöön ja opiskelukaupunkiin, päätyvät välillä tilanteisiin, joissa oksia katkeilee ja juurista ei saa riittävästi voimaa päästä eteenpäin.

Yhteiskuntatieteilijät salaa darwinisteja

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoista 11 prosenttia ilmoittaa suhtautuvansa biologisiin selityksiin myönteisemmin kuin uskaltaa muille myöntää. Miesopiskelijoista lähes kuudesosa (15%) näyttää salaavan todellisuuden luonnetta koskevia näkemyksiään. Tämä käy ilmi Janne Kivivuoren ja Petteri Pietikäisen opiskelijoiden ihmiskuvia koskeneesta kyselystä.

Suomesta puuttuu paluupolitiikka

Suomesta puuttuu turvapaikanhakijoiden systemaattinen paluupolitiikka. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jäävät ilman tietoa paluun vaihtoehdoista.

– Minulle oli yllätys, että paluukysymys ei kuulu Suomessa kellekään, vaikka kielteisiä turvapaikkapäätöksiä annetaan hyvin paljon, sanoo tutkija Tiina Kanninen.