Aihe: Yhteiskunta

Vuorovaikutus ratkaisee päihdetyössä

– Kävelen usein yliopistolle hautausmaan poikki, ja olen ajatellut mielessäni, että se taitaa olla nykyään Suomessa ainoa paikka, jossa ei ole anniskelua, vaikka tosin moni sinne joutuu sen takia. Ei oikein ole sellaisia julkisia tilaisuuksia, joissa ei anniskeltaisi. Kyllä se niin läpäisee tämän yhteiskunnan, pohtii päihdehoidon tutkimuksen professori Pekka Saarnio.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli asukasta kohti 10,4 litraa puhdasta alkoholia.

Mullistavia keksintöjä

Ruokakaupan aukiolokiistat ratkaistaan sijoittamalla myyntipisteitä hieman tiheämpään. Lyhyempikin aukiolo riittää, kun aikaa säästyy matkanteosta. Mahtavaa.

Koulua ja kirjastoa ylläpidetään joka taajamassa. Ei kulu bensaa turhiin kyyteihin, kun lapsia ei kuskata joka päivä kirkonkylään. Illalla jää aikaa läksyntekoon. Hienoa.

Yliopisto säilyi uudistusmyllyssä

Tavarat ja palvelut siirtyvät, rajat kaatuvat ja ilmansuunnat vaihtuvat, kun hallinnonuudistus ryskyttää eteenpäin. Tämän uudistuskierroksen suurin uutinen on se, että yliopisto näyttää melkein ainoana laitoksena säilyttävän oman nimensä. Muut valtionhallinnon instituutiot ovatkin jo menettäneet identiteettinsä.

Veroelvytys ei toimi

– Ei veroelvytys ole tehokas elvytyksen muoto. On jopa kyseenalaista, onko se elvytyksen muoto lainkaan, sanoo markkinoinnin emeritusprofessori Uolevi Lehtinen.

Alkuvuodesta ilmestyvässä Liiketaloudellisessa Aikakauskirjassa Lehtinen heittää kauppatieteilijöille ja käyttäytymistieteilijöille yleishaasteen osallistua keskusteluun taantumasta, lamasta ja niiden jälkihoidosta.

Teatteri tukee yhteiskuntaa

– Meidän käsitys teatterista on vähän laajempi kuin se, että teatteri on teatteria. Meille teatteri on yhteiskunnan osa, osa hyvinvointipalveluja, toteaa Tutkivan teatterityön keskuksen johtaja Mika Lehtinen.

Tutkivan teatterityön keskus on Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen (Näty) asiantuntija- ja erityisyksikkö, jonka toiminta käynnistyi 2007 vuoden lopussa. Lehtisen mielestä keskuksen on hyvä toimia nimenomaan Tampereen monialaisessa yliopistossa, koska silloin teatteri voidaan nähdä laajemmin. Keskus tekee yhteistyötä muun muassa tiedotusopin laitoksen sekä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Tauchi-yksikön kanssa.

Ajatushautomon kultamunia

Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus- esiintymis- ja käsityötaitojaan.

Tämä on varmaan jostakin iltasatukirjasta? Ei ole. Sitten sen täytyy olla jonkun lukiolaistytön aineesta? Ei ole sieltäkään. No, mistä ihmeestä se on? Se on – Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta vuoden 2030 skenaariosta nimeltä Samoilla lauteilla 2030, seuraavassa SL.

Aseveljien akatemia

Tampereen punaiseksi väitetty yliopisto syntyi asevelihengen tuloksena, kun kokoomuslainen Yrjö Silo (1917–1982) rintamakavereineen taisteli Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Tampereelle.

– Asevelipoliitikot antoivat merkittävän panoksen sille, että yliopisto tänne saatiin, sanoo Elina Martikainen, jonka Suomen historian lisensiaatintyö Yrjö Silosta ja aseveljeyden hengestä tarkastettiin marraskuussa.

Kansanedustajien blogeista puuttuu vuorovaikutus

Kansanedustajien blogeissa vuorovaikutus on jäänyt sivurooliin. Blogit ovat poliitikoille lähinnä kanavia, joissa tuodaan esiin omia mielipiteitä. Kansalaisten mielipiteitä blogeissa harvoin kysellään.

Heli Sillanmikko tutki tiedotusopin gradussaan kansanedustajien blogikirjoituksia kolmen viikon ajanjaksolla vuoden 2007 marraskuussa. Tuolloin kansanedustajilla oli yhteensä 87 blogia.

Verkkojournalismi kaipaa pelisääntöjä

Verkkojournalismin nopea tahti nopeuttaa myös toisilta tiedotusvälineiltä lainaamista, jolloin alkuperäisen jutun tehnyt tiedotusväline tai toimittaja jää usein pienelle huomiolle. JSN:ssä onkin vireillä selvitys siitä, pitäisikö journalistin ohjeita muokata muun muassa lainaamisen osalta. Neuvoston puheenjohtajan Pekka Hyvärisen mielestä lainaamisen täytyy ilman muuta olla sallittua, mutta ala haluaa ohjeet siitä, missä mittakaavassa toisten juttuja voidaan lainata ja miten alkuperäisen jutun tekijän pitäisi saada tunnustusta työstään.

Oppimisen taidot hukassa

Yliopisto-opiskelijoilla on vaikeuksia ohjata omaa toimintaansa. Itsenäinen työnsuunnittelu on monelle haaste. Opintopsykologi Satu Eerola on huolissaan opiskelijoiden oppimisen taidoista.

– Tenttikirja kiinnostaa, mutta ei saa itsestään irti, että miten toteutan tämän päivän, Eerola kuvailee.