Aihe: Terveys

Halvaantuneen naisen koskettava tarina innoitti tutkimukseen

”Tutkimusaiheeseeni lähti käyntiin yhdestä lehtiartikkelista. Suomen Kuvalehdessä oli vuonna 1998 juttu Kati Lepistöstä, joka oli halvaantunut nuorena aivoinfarktin seurauksena. Hän kommunikoi katseella niin, että joku piti läpinäkyvää kirjaintaulua hänen edessään ja tulkitsi, mitä kirjainta Kati katsoi. Väitöstyöni ohjaaja Kari-Jouko Räihä esitteli jutun minulle, ja juttu kosketti meitä valtavasti.”

Pakkohoidot lisääntyivät

Kaksitoista vuotta täyttäneiden alaikäisten lasten tahdosta riippumattomien pakkohoitojen määrä on kasvanut rajusti. Tämän osoittaa Tampereen yliopiston johtama ja tekemä tutkimus. Kasvu on ollut vuosittaista vuoden 1991 uuden mielenterveyslain jälkeen; tällöin vakavasta mielenterveyshäiriöstä tuli uusi mahdollinen peruste määrätä lapsi pakkohoitoon.

Rankka lapsuus altistaa sairauksille

Laajassa seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että jos ihminen kokee paljon pelkoa ja epävarmuutta lapsuudessa, tällä on suora yhteys aikuisiän hyvinvointiin.

Liikunta lisääntyy paineen alla

Rankat elämänkokemukset näyttäisivät lisäävän aikuisten liikunnan harrastamista.

Raskausdiabetes yleistyy Suomessa

Raskauden aikana puhkeava diabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia Suomessa. Pirkanmaan neuvoloissa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan jopa joka kolmannella odottavalla äidillä on raskausdiabetekselle altistavia riskitekijöitä. Kymmenellä prosentilla raskaana olevista naisista on hoitoa vaativa raskausdiabetes.

Lääkekeksinnöt valuvat pois Euroopasta

Uusien lääkeinnovaatioiden määrä vähenee koko maailmassa. Vielä kolme vuosikymmentä sitten lääkkeitä kehitettiin keskimäärin viisikymmentä vuodessa, mutta nyt määrä on laskenut alle kolmeenkymmeneen. Ennen kaikkea lääkekeksinnöt ovat vähentyneet Euroopassa.

– Pitkään on puhuttu siitä, että talouden painopiste siirtyy Euroopasta Aasiaan päin. Sitä ei ehkä ole ymmärretty, että meidän pitäisi kysyä myös, siirtyykö tiedekin Euroopasta pois, sanoo Tampereen yliopiston farmakologian professori Eeva Moilanen. Hän toimii myös Euroopan farmakologijärjestön presidenttinä.

Viha kuuluu äänestä iloa paremmin

Lyhyenkin ääninäytteen perusteella pystytään tulkitsemaan puheesta tunteita. Perustunteista viha tunnistetaan äänestä helpoiten. Myös iloiset äänet tulkitaan toisinaan vihaksi, koska molemmat tunteet yleensä ilmenevät korkeana ja kovana äänenä.

– Luulen, että tässä tulee sellainen evoluution pakko. Jos tulee ääni, joka on kova ja korkea, on pakko reagoida heti. On saatava jalat alle ensin, ja sitten vasta voi katsoa, mitä nyt tapahtuu, sanoo Teija Waaramaa. Hän selvitti puheopin väitöstutkimuksessaan, kuinka äänenlaatu vaihtelee eri tunnetiloissa.

Keskushermoston portit aukeavat

Nanoteknologia käynnistää uuden ajanjakson lääkehoidossa. Kuulovaurioiden uusista hoitokeinoista aukeaa tie rappeumatautien hoitoihin laajemminkin.

– Sisäkorva on portti keskushermostoon. Jos me pystymme hoitamaan hermon sisäkorvassa, niin kyllä me pystymme hoitamaan sen keskushermostossakin, sanoo Tampereen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ilmari Pyykkö.

Tekohymy tekee hyvää

Hymy nousee kasvoille, kun on hyvä mieli. Toisaalta teennäinenkin hymy kasvoilla saattaa aiheuttaa myönteisiä tuntemuksia, kertovat psykologian professori Jari Hietanen ja yliassistentti Mikko Peltola.

Tutkimuksissa koehenkilöiden kasvoille on tehty hymynkaltainen ilme esimerkiksi laittamalla kynä poikittain suuhun. Tulokset osoittavat, että koehenkilöt arvioivat oman tunnetilansa miellyttäväksi silloin, kun kasvot on manipuloitu hymyyn.

City-ihminen kaipaa luontoa

Helsinkiläiset ja tamperelaiset viihtyvät mieluummin luonnossa kuin city-ympäristössä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston psykologian laitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Suomalaistutkimus saa hätkähdyttävää taustatukea kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan kuolleisuus on yhteydessä viheralueiden määrään: mitä enemmän viheraluetta, sitä pienempi on asukkaiden kokonaiskuolleisuus.

– Luontoalueet alentavat verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoneja enemmän kuin kaupunkikeskustat, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Kalevi Korpela, joka tutkii mielipaikkoja ja elvyttäviä ympäristöjä.