Miten tietouden omista juurista voi säilyttää, vaikka muuttaa, muuttuu ja menee naimisiin satakuntalaisen kanssa? Tarinoiden muistaminen, kotiseudulla käyminen ja yhteydenpito sukulaisten kanssa ovat minulle tärkeitä asioita. Mie ja sie -kielikin on säilynyt, vaikka välillä mie kääntyy pitkäksi ”määäksi”.

Minkälainen on yhteytesi omaan yliopistoosi ja mitä se Sinulle tarkoittaa? Merkitseekö se mahdollisuutta oman osaamisen päivittämiseen ja ammatilliseen kehittymiseen tai elinikäiseen oppimiseen? Vai onko oma emoyliopisto, Alma Mater, mielessä lähinnä opiskelukavereiden ja opiskelijaelämän kautta tai ovatko opiskeluaikana luodut verkostot osoittautuneet erittäin tärkeiksi ja niistä on kenties muodostunut merkittävä ammatillinen ja sosiaalinen verkosto?

Milan Kundera ihmettelee tuoreessa Esirippu-teoksessaan, että romaanin kirjoitusaikana 1930-luvun Prahassa oli ehkä yksi auto sataa tai tuhatta asukasta kohti. Kundera päättelee, että nimenomaan silloin, kun tuo meluilmiö oli vielä harvinainen, sen saattoi nähdä koko hämmästyttävässä uutuudessaan.

Kundera johtaa tapauksesta yleisen säännön, jonka mukaan ”sosiaalisen ilmiön eksistentiaalinen kantama ei erotu selvimmin sen ollessa laajimmillaan, vaan silloin kun se on alussa, paljon heikompana kuin myöhemmin”.

Nykyisin monet rehtorit eivät ole vanhoja eivätkä miehiä. Alppilan koulun opettajan irtisanomisjupakka osoittaa, etteivät he välttämättä ole myöskään viisaita.

More than ten years ago, Iraq was invaded by forces led by the United Stated of America. As a result of this invasion, Saddam Hussein was toppled and Iraq entered into a new era. The road to the invasion of Iraq was easy but the implementation of the principle of freedom, democracy and the governing of the people seemed hard.

Suomalaiset lehtitalot ärhentelevät etujensa puolesta tavallista aggressiivisemmin. Suuttumuksen aiheina ovat tilattavien lehtien arvonlisävero ja kilpailijan nauttima Yle-vero.

Lehdille tekee tiukkaa todistaa kelvottomaksi veropaketti, joka on suurelle yleisölle aika edullinen.

Kun pääministeri Jyrki Katainen tilasi ”tiskin alta” mutta osittain Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoilla filosofi Pekka Himasen yritykseltä tutkimuspalveluita, espanjalainen sosiologi Manuel Castells selitti Himaseen kohdistettua kritiikkiä akateemisen maailman kateudella. Varmaankin moni tieteentekijä voi olla vilpittömän kateellinen Himasen rakettimaiselle nousulle julkkisfilosofiksi. Kritiikki kohdistui kuitenkin toimintatapaan, jolla pääministeri junaili ison tutkimusrahoituksen ennalta valitulle tekijälle.

Ylioppilaskunnan historian mukaan 1960-luvun lopulla Tampereen yliopiston opiskelija vietti päivässä keskimäärin kolme tuntia aikaa yliopistolla. Se tuntui todelta vielä 1980-luvun alussakin. Kolmessa tunnissa ehti syödä, istua Alakuppilassa ja sopia tapaaminen illaksi Tillikkaan.

Minä päätin tehdä oman strategiani, työohjelmani, vähän vähemmällä kangistelulla. Se kuuluu näin: ”Jatkossa Tampereella ihmisten on yhtä helppo löytää tiede ja tutkimustuloksia kuin nyt on mennä leffaan, Mältinrantaan tai bändin keikalle.” Tästä saa keskustella.

Oli harmi, ettet Matti päässyt Kuubaan uimaan Fidel Castron kanssa. Ei syytä huoleen. Samana keväänä kutsui Kuuban kansojenvälisen ystävyyden instituutti nuoria ympäri maailman vieraakseen. Niinpä me viisi suomalaista olimme kutsuvieraiden joukossa.