Miten vallata yliopisto takaisin? Liiallinen sopeutuminen talouden yhdenmukaistaviin paineisiin ei voi olla oikea tie. Yliopiston ei pidä suostua menettämään ominaislaatuaan sivistysyliopistona.

Ahkeruus ja tunnollisuus eivät auta, jos työ on turha. Uudistuksia ei kannata aloittaa, jollei ole odotettavissa, että saavutettu hyöty on hukattua voimaa suurempi. Hallinnollisen työn tuottavuus voi olla usein todella matala.

Kehitys kohti maksullisuutta kulkee pienin askelin, ja maksumyönteisyyttä on havaittavissa läpi korkeakoulujärjestelmän. Maksuton koulutus ja sivistys kaikille ovat Suomen vahvinta kilpailukykyä kansainvälisessä yhteistyössä ja vertailussa. Siksi maksumyönteisyyteen pitää suhtautua vakavasti aina ja kaikilla tasoilla.

Tutkivaa journalismia odottavat edelleen useat kohteet, joista merkittävimpänä finanssimaailman rahaliikennettä huomattavasti vääristävä ja osakemarkkinoita monopolisoiva pankki- ja pörssijärjestelmä.

Kansalaisille on markkinoitu varojen ohjausta pankkisijoitusten sijasta osakesijoittamiseen, jolle on annettu se kuva, että se turvaa työllisyyden ja pyörien pyörimisen kaikkien hyödyksi.

Me olemme Amerikan tiellä. Siellähän ei voi majoittua hotelliin, vaikka taskussa olisi amerikandollareita ja tosite pankkinostosta. Tarvitaan luottokortti. Riittää, että se on olemassa.

Useimmiten silmille räjähtävä muutos harmittaa ja ahdistaa. Esimerkiksi minusta tuntuu pahalta, että tutkijan työ on muuttunut suurelta osin toimistosihteerin työksi. Työelämän muutoksia kuvittelen kuitenkin ymmärtäväni. Toisin on monien muiden muutosten laita.

Luova kausi jää monella valitettavan lyhyeksi. Isot ihmiset lannistavat nuorten mielet elämän tosiasioilla, ja lapset kahlitaan rooleihin ja käyttäytymismalleihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä.

Auditoinnissa Tampereen yliopisto reputti juuri johtamisen laadunvarmistusjärjestelmän puutteiden ja organisaation läpinäkymättömyyden vuoksi. Mielestäni kritiikki on myös ansaittua. Koko yliopiston laajuinen ongelma on eri hallintoelinten ja työryhmien välisten vastuiden määrittelemättömyys sekä kommentointi- ja palautemahdollisuuksien riittämättömyys.

Julkaisufoorumi-hankkeessa ei ole ollut englannin kieltä suosivaa linjaa. Hankkeen ohjausryhmän päättämissä arviointikriteereissä on korostettu lehtien, sarjojen ja kustantajien kansainvälisyyttä tasojen 2 ja 3 pääsääntöisinä kriteereinä. Kansainvälisyydellä ei ole tarkoitettu englanninkielisyyttä.

Tämä ei riitä! Kansainvälisen tason saavuttamiseen tarvitaan institutionaalisia rakenteita, jotka tarjoavat tukea kvantimenetelmien soveltajille ja oppia opiskelijoille. Turun ja Helsingin yliopistot lujittavat tilastomenetelmien korkeinta osaamista ja soveltamista professuurein. Entä meillä?