Aihe: Kulttuuri

11-vuotiaat hallitsevat maailmaa

Viime vuonna 11-vuotiaiden anonyymi organismi nosti kaikkeuden keskipisteeseen ”kahen kilon siian”. Syksyllä 2009 kuulin bussissa kahden yli 50-vuotiaan keskustelevan kahden kilon siiasta jonakin uutena ihmeellisenä juttuna. Tämä tapahtui siis puolitoista vuotta alkuperäisen ilmiön puhjettua. Aikuisille ihmisille tippuu yksitoistavuotiaiden mobilisoimista meemeistä vain rippeitä, ja vuosia myöhemmin he yrittävät arvailla, mistä on kyse.

Englannista kaikkien kieli

Englantia puhutaan vieraana kielenä jo enemmän kuin äidinkielenä. Yhtä englannin kielen natiivipuhujaa kohti on maailmassa kolme ei-äidinkielistä puhujaa. Englantia lingua francana tutkinut Elina Ranta onkin sitä mieltä, että englanti kansainvälisenä kielenä kuuluu kaikille sen puhujille, eikä sitä pidä nähdä vain brittienglantina tai Amerikan englantina.

Apusen opit, Jartsevin läksyt

”Älkää uskoko Apusta.” Tuon kuolemattoman viisauden kolme vuosikymmentä kansainvälisen politiikan professorina toiminut Osmo Apunen luki laitoksensa opiskelijavessasta. Näin hän kertoo artikkelissaan kuusikymppisen tiedekuntansa juhlakirjassa Ajan särmä.

Entä jos Suomi olisi uskonut Jartsevia? Stalinin salaista agenttia, jota pääministeri Cajander ei ottanut vastaan kesällä 1938. Olisiko seitsemänkymmentä marraskuuta sitten alkanut talvisota voitu välttää, jos olisi saavutettu edes tilapäinen yhteisymmärrys, modus vivendi?

Some, Naamattu ja Sirkutin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa Kielikello-lehdessä sosiaalisen median tilalle käsitettä yhteisöllinen media. Parempi, mutta ei hyvä sekään. Molemmat käsitteet ovat kömpelöhköjä, mutta Kielikellon mukaan yhteisöllinen media on suomalaisempi ja yksiselitteisempi kuin sosiaalinen media.

Väitöskirja unohtuu kuoroharjoituksissa

Vierailu Händel-kuoron harjoituksissa osoittaa, että kuorolaulu ei ole mikään tylsä ja totinen harrastus. Noin 80 hengen kuorossa on laulajia 15-vuotiaasta yli 80-vuotiaisiin asti. Mukana on myös useita Tampereen yliopiston työntekijöitä, muun muassa sosiaalitutkimuksen laitoksella työskentelevä Laura Huttunen, Lääketieteellisen teknologian instituutissa väitöskirjaa tekevä Kia Kemppainen sekä vahtimestari Seppo Nieminen. Kuoron taiteellinen johtaja on Debra Gomez-Tapio, joka opettaa englantia kielikeskuksessa.

Tämä veijari ei juutu opetussuunnitelmiin

Tero Tähtinen: Aurinko laskee Aleksandriassa. Kirjoituksia maailmasta ja maailmalta. Savukeidas 2009. Tähtinen puhuu suurista asioista, kirjoittaa oikeastaan koko länsimaisen elämänmuodon kritiikkiä, mutta esittää sen itseään nostamatta. Vanhaan aikaan tätä olisi kutsuttu itsekuriksi.

Tampereen kieli on alkuperäisintä suomea

Tampereen kaupunki on yli 200 vuotta vanha, mutta sen kieli on jo 2 000 vuotta vanhaa. Perihämäläisiin murteisiin kuuluva Tampereen puhekieli juontuu kaksituhatta vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta. Yhtä vanhaa kielimuotoa edustavat lounaismurteet, mutta niihin on tarttunut enemmän vaikutteita muista kielistä. Hämäläismurteet edustavat alkuperäisintä suomea, koska sisämaassa asuneet hämäläiset ovat saaneet olla rauhassa omissa oloissaan.

Lastenkirjallisuuden julkikuva vääristynyt

Mediavetoisuus vääristää kuvaa lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Harry Pottereiden kaltaisten vetureiden taakse kätkeytyy runsaasti erilaisuutta, joka ansaitsisi enemmän arvostusta. – Usein palkitaan kirjoja, jotka puhuttelevat vain aikuisia. Ne ovat melkein lastenkirjallisuuden kaavussa olevia aikuisten pieniä filosofisia kirjoja, sanoo Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin uusi toiminnanjohtaja Maria Ihonen.

Häpeilemättä junttimurteilla

Aluemurteet tasoittuvat kovaa vauhtia. Tampere kieliyhteisönä -kirjassa Kaija Kuiri toteaa, että erityisesti hämäläismurteiden piirteet menettävät paikallista leimaansa ja muuttuvat neutraalin suomen puhekielen piirteiksi. Lounainen, pohjalainen ja savolainen puhetapa taas mielletään jatkossakin murteellisiksi.

Digiaika mullistaa kirjaston

Painetun kirjan merkitys vähenee, mutta kirjastot säilyvät. Kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen arvioi, että uudet verkkopalvelut ja elektroniset lukulaitteet mullistavat kirjastolaitoksen seuraavan 20 vuoden kuluessa.