Aihe: Kulttuuri

Kohteliaisuus koetuksella

Kun englannin kääntämisen lehtori Kate Moore muutti New Yorkista Suomeen, hän hämmästyi yliopiston luokkahuoneiden hiljaisuutta ja opiskelijoiden pälyileviä katseita. Hän halusi saada opiskelijat osallistumaan, mutta huomasi, että Suomessa sen eteen saa tehdä paljon töitä.

Hyvinvointivaltiot luokkayhteiskuntia

Pohjoismainen hyvinvointivaltio onkin luokkayhteiskunta. Ruotsinsuomalainen kirjailija Susanna Alakoski sanoo, että luokkaerot ovat viime vuosina jyrkentyneet ja pahentuneet Pohjoismaissa. Tampereella marraskuussa vieraillut Alakoski ei ole ensimmäistä kertaa luokkaretkellä. Hänen esikoisteoksensa Svinalängorna (2006, suom. Sikalat) kertoo Ruotsiin muuttaneen suomalaisperheen arjesta alkoholismin varjossa. Kirja sai Ruotsissa arvostetun August-palkinnon.

Asiantuntemusta on – pelaako vuorovaikutus?

Akateeminen puheviestintä. Kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille? Toim. Merja Almonkari ja Pekka Isotalus. Finn Lectura 2009.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) vaatii, että viestintätaidot ovat alemman tutkinnon suorittaneilla riittävät ja ylemmän tutkinnon suorittaneilla hyvät. Näihin tavoitteisiin on Suomen eri yliopistoissa ja korkeakouluissa koulutettu jo kauan, kussakin tahollaan ja tavallaan. Puheviestinnän kouluttajat ovat toimineet yksiköissään monesti varsin yksin. Yhteisiä koulutustavoitteita ja tutkittua tietoa opetuksen menetelmistä ja vaikutuksista on kaivattu jo pitkään.

11-vuotiaat hallitsevat maailmaa

Viime vuonna 11-vuotiaiden anonyymi organismi nosti kaikkeuden keskipisteeseen ”kahen kilon siian”. Syksyllä 2009 kuulin bussissa kahden yli 50-vuotiaan keskustelevan kahden kilon siiasta jonakin uutena ihmeellisenä juttuna. Tämä tapahtui siis puolitoista vuotta alkuperäisen ilmiön puhjettua. Aikuisille ihmisille tippuu yksitoistavuotiaiden mobilisoimista meemeistä vain rippeitä, ja vuosia myöhemmin he yrittävät arvailla, mistä on kyse.

Englannista kaikkien kieli

Englantia puhutaan vieraana kielenä jo enemmän kuin äidinkielenä. Yhtä englannin kielen natiivipuhujaa kohti on maailmassa kolme ei-äidinkielistä puhujaa. Englantia lingua francana tutkinut Elina Ranta onkin sitä mieltä, että englanti kansainvälisenä kielenä kuuluu kaikille sen puhujille, eikä sitä pidä nähdä vain brittienglantina tai Amerikan englantina.

Apusen opit, Jartsevin läksyt

”Älkää uskoko Apusta.” Tuon kuolemattoman viisauden kolme vuosikymmentä kansainvälisen politiikan professorina toiminut Osmo Apunen luki laitoksensa opiskelijavessasta. Näin hän kertoo artikkelissaan kuusikymppisen tiedekuntansa juhlakirjassa Ajan särmä.

Entä jos Suomi olisi uskonut Jartsevia? Stalinin salaista agenttia, jota pääministeri Cajander ei ottanut vastaan kesällä 1938. Olisiko seitsemänkymmentä marraskuuta sitten alkanut talvisota voitu välttää, jos olisi saavutettu edes tilapäinen yhteisymmärrys, modus vivendi?

Some, Naamattu ja Sirkutin

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa Kielikello-lehdessä sosiaalisen median tilalle käsitettä yhteisöllinen media. Parempi, mutta ei hyvä sekään. Molemmat käsitteet ovat kömpelöhköjä, mutta Kielikellon mukaan yhteisöllinen media on suomalaisempi ja yksiselitteisempi kuin sosiaalinen media.

Väitöskirja unohtuu kuoroharjoituksissa

Vierailu Händel-kuoron harjoituksissa osoittaa, että kuorolaulu ei ole mikään tylsä ja totinen harrastus. Noin 80 hengen kuorossa on laulajia 15-vuotiaasta yli 80-vuotiaisiin asti. Mukana on myös useita Tampereen yliopiston työntekijöitä, muun muassa sosiaalitutkimuksen laitoksella työskentelevä Laura Huttunen, Lääketieteellisen teknologian instituutissa väitöskirjaa tekevä Kia Kemppainen sekä vahtimestari Seppo Nieminen. Kuoron taiteellinen johtaja on Debra Gomez-Tapio, joka opettaa englantia kielikeskuksessa.

Tämä veijari ei juutu opetussuunnitelmiin

Tero Tähtinen: Aurinko laskee Aleksandriassa. Kirjoituksia maailmasta ja maailmalta. Savukeidas 2009. Tähtinen puhuu suurista asioista, kirjoittaa oikeastaan koko länsimaisen elämänmuodon kritiikkiä, mutta esittää sen itseään nostamatta. Vanhaan aikaan tätä olisi kutsuttu itsekuriksi.

Tampereen kieli on alkuperäisintä suomea

Tampereen kaupunki on yli 200 vuotta vanha, mutta sen kieli on jo 2 000 vuotta vanhaa. Perihämäläisiin murteisiin kuuluva Tampereen puhekieli juontuu kaksituhatta vuotta sitten puhutusta pohjoiskantasuomesta. Yhtä vanhaa kielimuotoa edustavat lounaismurteet, mutta niihin on tarttunut enemmän vaikutteita muista kielistä. Hämäläismurteet edustavat alkuperäisintä suomea, koska sisämaassa asuneet hämäläiset ovat saaneet olla rauhassa omissa oloissaan.