Aihe: Kulttuuri

Timo K. Mukalta löytyi uutta julkaistavaa

Kirjailija Timo K. Mukan (1944–1973) jäämistöstä on löytynyt runsaasti julkaisemattomia tekstejä, joista kootaan kattavaa ja laaja-alaista kokoelmaa julkaistavaksi. Mukana on runoja, novelleja, romaanikäsikirjoitus, lehtiartikkeleita ja pöytälaatikkokirjoituksia.

Aineiston löysi kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen vieraillessaan viime syksynä Mukan lesken Tuula Mukan luona Rovaniemellä. Lahtinen tekee Mukasta väitöskirjaa Tampereen yliopistoon.

”Nukketeatteri voi ällöttää, mutta rakastan sitä”

”Tutkin esinettä roolissa katsojan näkökulmasta, esineen elollistumista havainnon ja kokemuksen tasolla. Lähden siitä, että näyttämön esineet ovat lähtökohtaisesti tarpeistoa tai lavastetta, ellei jossain esineistä tapahdu muutos, joka implikoi katsojalle, että tuo esine tekeekin nyt roolin. Se muutos voi olla liikahdus tai ääni, mutta olen etsinyt niitä muita animointitapoja, ja niitä yllättäen löytyikin pilvin pimein.”

Marmoripatsas vai elävä kirjailija?

”Kaikki, jotka tuntevat Haavion, tietävät, että hän on yhtä intrigantti kuin sairaalloisen kunnianhimoinen henkilö”, akateemikko V.A. Koskenniemi kirjoitti tammikuussa 1950 runoilijakollegastaan P. Mustapäästä maisteri Pekka Mattilalle, joka valmisteli väitöskirjaa Koskenniemen tuotannosta ja josta myöhemmin tuli Tampereen yliopiston kirjallisuuden professori. Luonnehdinnan voisi hyvin perustein siirtää Koskenniemeen itseensä sellaisena kuin hänen persoonallisuutensa hahmottuu Martti Häikiön laatiman elämäkerran sivuilta.

Amicitia aeterna

Cicero maalaa De amicitia -teoksessaan lukijan silmien eteen kaikki edut, jotka sisältyvät ystävyyteen. Loppuhuipennuksessaan hän sanoo: ”Ystävyys luo toivorikasta valoa myös tulevaan aikaan eikä se anna masennuksen vallata mieltä. Se joka katselee mielessään tosiystävää, katselee tavallaan omaa kuvaansa: siten ovat myös poissaolevat läsnä, siten ovat köyhät rikkaita, heikot voimissaan ja – mikä kuulostaa vielä oudommalta – siten jopa kuolleet ovat elossa. Niin kunnioittavin, muistelevin ja kaihoisin mielin ystävät heitä yhäti ajattelevat.”

Tietotekniikka yhdistää älykkäät ympäristöt

Kuluttaja saa tulevaisuudessa missä tahansa älykkään ympäristön avulla helposti monipuolista taustatietoa. Ulkona liikkuessa voi mobiililaitteen kautta saada lisätietoa kulloisestakin ympäristöstä, rakennuksista ja ympäristön hyöty- ja viihdepalveluista.

Vuonna 2015 maapallolla arvioidaan olevan 1 000 elektronista laitetta ihmistä kohti. Kun laitteet saadaan verkottumaan ja jakamaan informaationsa, syntyy älykkäitä ympäristöjä, jotka auttavat luomaan uudenlaisia, innovatiivisia sovelluksia.

Englanti yliopiston hallintokieleksi

Suomenkielinen hallinto estää yliopiston kansainvälistymisen. Jos Tampereen yliopistoon halutaan enemmän kansainvälisiä asiantuntijoita, pitäisi myös hallinnon toimia englanniksi. Tätä mieltä on kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

– Totta kai suomi on parempi hallintokieli niin kauan, kun meillä ihmiset osaa suomea, mutta se toimii järkevän kansainvälistymisen tulppana.

Tampereen ruotsissa kuuluu suomi

Tampere on Sisä-Suomen ainoa ja koko maan suurin ruotsinkielinen kielisaareke. Tampereen ruotsia puhutaan kaupungissa, jonka valtaväestö on suomenkielistä. Kieli ei voi elää eristyksissä sitä ympäröivästä maailmasta, joten Tampereella puhuttua ruotsia leimaa suuri suomen kielen vaikutus. Myös Harry Lönnrothin Svenskt i Tammerfors -kirjaan johtanut kielisosiologinen Tampereen ruotsin tutkimus onkin pitkälti kaksikielisyyden ja kielikontaktin tutkimusta.

Kiinnostus tuntemattomaan vei etnomusikologin nenetsien jäljille

”Olen tullut yliopistolle opiskelemaan etnomusikologiaa vuonna 1983 Kaakkois-Suomesta, Imatralta. Siellä syttyi maantieteellisen sijainnin ja omien karjalaisten sukujuurteni välityksellä vastustamaton kiinnostus ja kummastus Neuvostoliittoa kohtaan. Imatra on rajakaupunki, ja siellä rautaesirippu oli todella tukevasti paikoillaan 1990-luvun alkuun saakka. Haaveilin tuolloin vapaasta rajanylityksestä ja vaikkapa pyöräretkestä Jääskeen.”

Radio pärjää puheella

Radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi uskoo, että radion tulevaisuus on puheessa. Yksin musiikilla perinteisen radion on vaikea kilpailla, sillä musiikkipalvelujen tarjonta internetissä on niin kattavaa.

– Se on ollut tähän asti dominoiva radion sisältö, että se tarjoaa tietyllä tavalla esivalikoitua musiikkia ja sen avulla formatoituja kanavia. Tämä nykyinen toimintaympäristö näyttäisi siltä, että sen tyyppinen logiikka ei enää jatkossa samalla tavalla toimi.

Korpus helpottaa kielentutkijan työtä

”Kieliin on ollut kiinnostusta jo ihan kouluajoista asti, ei se ole niinkään rajoittunut pelkästään englantiin, vaan on enemmän yleiskielitieteellistä. Englantilaisen filologian opinnoissa eniten alkoivat kiinnostaa nämä korpusasiat ja aika paljon professori Juhani Rudangon ansiosta myös tämä diakroninen syntaksintutkimus.”