Aihe: Kulttuuri

Meidän perhe ja muut

Perheiden ajatellaan olevan tiiviitä, pitkäkestoisia ja jopa pyhiä yhteisöjä. Mitä tapahtuu, jos kiinteää perheyhteyttä tuleekin häiritsemään jokin tai joku, joka ei sinne kuulu – kutsumaton vieras?

Erilaisuuden oivaltajat

– Me olemme kouluissa sitä varten, että voimme kasvattaa suvaitsevaisuuteen ja aitoon erilaisuuden hyväksymiseen, koulukuraattori Aitokin Kylliäinen sanoo.

– Tässä asiassa maahanmuuttajataustaisilla opettajilla on enemmän annettavaa kuin suomalaisilla.

Puhdistuksen aika koitti Yhdysvalloissa

On seattlelaisen Lola Rogersin ansiota, että englanninkielisillä lukijoilla on nyt tilaisuus tutustua Puhdistukseen. Puhdistuksen kääntäminen oli Rogersin mielestä monella tapaa antoisaa.

– Romaanissa on runollista kieltä ja syviä teemoja, joista tulee rytmiin toistuvia symboleja ja sanoja. Ja siinä on samalla jännittävä juoni, joka kiinnostaa tavallisia lukijoita, Rogers kertoo.

Terveyttä Shakespearesta?

Opetusministeriö on äskettäin julkaissut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jonka tarkoituksena on tuottaa taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (Opm:n julkaisuja 2010:1). Hanna-Liisa Liikasen selvitykseen perustuvan ohjelman painopistealueina ovat kulttuuri ja taide yhteisöllisyyden edistäjänä, osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä työhyvinvoinnin tukena.

Scientia generalis

Professori Raili Kaupin (1920 – 1995) kirjoitusten julkaiseminen on ollut yksi yliopistomme kustantamon hienoimpia hankkeita. Suunnitelman mukaan kirjasarja tulee olemaan viisiosainen, joista kolme on jo ilmestynyt.

Ylioppilasteatteri tulkitsee Canthia hiki päässä

Kovan onnen lapsia kertoo yhteiskunnan kovuudesta vähäosaisia kohtaan. Näytelmän henkilöt joutuvat painimaan alituisen nälän, niukkuuden, työttömyyden ja sairauden kanssa. Työttömäksi joutuminen turhauttaa riuskoja työmiehiä ja sytyttää halun anarkiaan.

Elämäkerta runoilijan rakkauksista

Hannu Salama julkaisi 1970-luvulla runokokoelman Villanpehmee, taskunlämmin. Se sisältää omaelämäkerrallista tajunnanvirtaa aggressiivisilla yhteiskunnallisilla herjoilla ryyditettynä. Panu Rajalan teoksen nimi soveltaa samaa kaavaa, mutta sisällöt ovat toiset. Aila Meriluodon elämän ja tuotannon tiivistyksenä ”lasinkirkkaus” ja ”hullunrohkeus” osuvat kaikessa paradoksaalisuudessaan kohdalleen.

Arvid Järnefelt ajattelijana

Vallan orjat ja ihmisarvo on taattua tutkijantyötä entistä perusteellisemmassa muodossa. Karkama ei jätä kiviä kääntämättä selvitellessään ”Suomen Tolstoiksi” kutsutun aatelismiehen aatteita ja kaivellessaan niiden juuria aikalaislähteistä.

Voiko tutkijakirjailija jäädä eläkkeelle?

Antti Eskola, sosiaalipsykologian professori, kertoo kirjassaan Mikä henki meitä kantaa, että päättäessään eläkkeelle jäämisen ajankohdasta hän ryhtyi laskemaan, kuinka monta kuukautta työelämää oli vielä jäljellä. Merete Mazzarella, kirjallisuuden professori ja kirjailija, rupesi inventoimaan jäljellä olevia työpäiviä tasan vuotta ennen E-päivää eli eläköitymisen ajankohtaa. Samalla hän käynnisti uuden teoshankkeensa alkaen kirjata tunnelmia ja kokemuksia käännekohdan lähestyessä. Päiväkirjan pitoa hän jatkoi vajaan vuoden eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tuloksena on nyt kahdella kielellä julkaistu kirja ”eläkkeellä olemisen taidosta”.

Biologia hämmentää kielitiedettä

– Meidän projektissa halutaan testata, ovatko kielenhistorian kehitys ja lajikehitys sekä populaatioihin liittyvät ilmiöt vain hyvin etäisiä analogioita. Ihminen näkee maailmassa paljon samankaltaisuutta, esimerkiksi koira voi näyttää samanlaiselta kuin isäntänsä. On kuitenkin hyvin vaikea todistaa, että näin on, pohtii yleisen kielitieteen dosentti ja lehtori Urho Määttä.

Määttä johtaa Kieli ja evoluutio -työryhmää, jonka tarkoituksena on selvittää, voiko evoluutiobiologiaan liittyviä teorioita ja tutkimusmenetelmiä käyttää selittämään kielen kehittymistä murteiksi ja eri kieliksi. Hanke on monitieteinen, ja siinä on mukana kielitieteilijöitä ja biologeja niin Tampereen, Helsingin kuin Turun yliopistostakin. Se toteutetaan Koneen Säätiön kolmivuotisen apurahan turvin.