Geenit vaikuttivat lääkkeen aiheuttamiin haittoihin

LL Anssi Solismaan psykiatrian väitöskirja Pharmacogenetics of Adverse Effects in Clozapine Treatment (Klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikka) tarkastettiin 23.11.2018. Vastaväittäjänä oli dosentti Jaana Suvisaari (Tampereen yliopisto).

 

Kuka olet?

LL (väit.) Anssi Solismaa, 33, Tampere. Lääketiede, psykiatrian oppiala.

 

Mitä tutkit?

Tutkin klotsapiinilääkityksen haittavaikutuksien yhteyttä geeniperimään. Klotsapiini on tehokkain antipsykoottilääke skitsofrenian hoidossa, mutta sen käyttöä hankaloittavat monet haittavaikutukset. Farmakogenetiikka ja farmakogenomiikka ovat aloja, joilla pyritään geenitestien avulla ennustamaan lääkkeestä saatavaa hyötyä, sen aineenvaihduntaa tai, kuten tässä tapauksessa, haittavaikutuksia. Tulevaisuudessa farmakogeneettiset testit todennäköisesti yleistyvät ja mahdollistavat yksilöllisen lääkehoidon suunnittelun.

 

Mitä sait tulokseksi?

Osa klotsapiinin haittavaikutuksien vaihtelusta selittyi geeniperimällä. Potilailla, joilla oli tietyt geenimuutokset, esiintyi enemmän väsymystä, syljenerityksen lisääntymistä ja antikolinergisia oireita. Tulokset tarjoavat tietoa siitä, millä geeneillä on merkitystä klotsapiinin haittavaikutuksien synnyssä, mutta eivät ole vielä suoraan sovellettavissa kliinisiksi työkaluiksi.

 

Mikä oli parasta?

Nopeasti kehittyvän tieteenalan mukana vievä imu, tutkijakuukaudet kliinisen työn vastapainona, tulosten esittely kansainvälisissä kongresseissa ja lopulta itse työn valmiiksi saaminen.

 

Mikä oli hankalinta?

Geeneihin liittyvät laboratoriomenetelmät, tietokannat ja laskentamallit kehittyvät kovaa vauhtia. Käytettäviin menetelmiin perehtyminen ja niiden suhteen ajan tasalla pysyminen olivat varmaankin hankalinta.

Mitäs nyt?

Jatkan kliinistä työtä Tampereen kaupungin psykiatrisessa avohoidossa, mutta tutkimustyö psykiatriaan liittyvän genetiikan parissa jatkuu siinä ohessa.