Tutkimustietoa ei hyödynnetä työpaikoilla

Tekoälyn kehittyminen on tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammen mukaan työelämän suurin haaste lähitulevaisuudessa.

Tutkittu tieto hyvistä käytännöistä jää tiedejulkaisuihin, joita ei jakseta lukea työpaikoilla. Nyt tutkijat yrittävät tuoda tietoa paremmin tarjolle.

Työhyvinvoinnin tutkimus tuottaa jatkuvasti tietoa erilaisista keinoista, joilla hyvinvointia voitaisiin parantaa. Tieto jää kuitenkin useimmiten pienen akateemisen tutkijayhteisön sisälle. Työnantajat ja palkansaajat eivät päädy lukemaan akateemisia julkaisuja aiheesta.

Samaan aikaan työn kuormituksesta ja työuupumuksesta puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan.

Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen, jonka mukaan laadukasta tutkimustietoa on paljon, mutta se ei välity riittävän hyvin työpaikoille.

– Johtopäätös tutkimuksessa oli, että tämä kova ja laadukas tutkimus menee kansainvälisiin julkaisuihin englannin kielellä, jolloin toimijat eivät löydä tätä tietoa. Meillä on se käsitys, että tutkimustietoa ei ehditä tai jakseta lukea työpaikoilla, sanoo Synergosin tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi.

Synergosin tavoitteena onkin nyt tuoda tutkimustietoa työpaikoille. Tätä varten Heikkilä-Tammi kollegoineen on tuottanut nettisivuja ja paperijulkaisuja, joissa tarjotaan tutkimustietoon perustuvia keinoja työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämiseen.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien tilastojen mukaan vajaa neljännes 20­–60-vuotiaista suomalaisista ei koe jaksavansa työelämässä eläkeikään saakka. Julkisessa keskustelussa tällaiset tilastot nähdään usein osoituksena siitä, että työelämä on muuttunut raskaammaksi.

Heikkilä-Tammi muistuttaa, että tilastoista voidaan vetää monenlaisia johtopäätöksiä.

– Tilastoja voidaan lukea kummin päin tahansa. Tuossa tilastossa kuitenkin yli 75 prosenttia kokee jaksavansa työelämässä koko työuransa ajan. Monessa asiassa olemme työelämässä menneet parempaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kehitettävää olisi.

Esimerkiksi uusi Utrechtin yliopiston tutkimus kertoo, että 35 Euroopan maan joukosta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on vähiten työuupumusta. Korkeimmat työuupumuslukemat löytyvät Itä- ja Kaakkois-Euroopasta.

– Burnout on noussut julkisuuteen vahvasti viime aikoina. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset tuntevat kaikista vähiten vaikeimpia burnoutin oireita.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 Työolobarometri kertoo, että aiempaa suurempi osa palkansaajista suhtautuu myönteisesti työelämään. Heistä 22 prosenttia oli sitä mieltä, että kehitys on mennyt parempaan suuntaan. 19 prosenttia vastaajista oli päinvastaista mieltä. 59 prosenttia vastaajista arveli tilanteen säilyvän jatkossa ennallaan.

– Näkemykset työelämän laadusta ovat aiempia vuosia myönteisempiä. Taustalla voi vaikuttaa nousukausi. Toisaalta kireät aikataulut stressaavat monia työntekijöitä. Ihmisten kokemat vaikutusmahdollisuudet työtahtiin ja työtehtäviin eivät ole kohentuneet, Heikkilä-Tammi sanoo.

Tutkija muistuttaa, että tilastot ja barometrit antavat keskiarvovastauksia. Joillakin aloilla pahoinvointia esiintyy enemmän kuin toisilla.

– Esimerkiksi myyntityössä koetaan nykyisin paljon pahoinvointia. Hoitotyö on toinen esimerkki alasta, jolla työ koetaan rankaksi.

 

Työpaikkojen informaatioergonomia on nykyisin iso kysymys. Informaatioergonomialla tarkoitetaan työntekijän kognitiivisten kykyjen ja ympärillä olevan, alati kasvavan tietomäärän yhteensovittamista. Tietotekniikan käyttö lisääntyy, mikä voi aiheuttaa stressiä, jos kuormitusta on liikaa.

Synergos on selvittänyt teknologian stressivaikutuksia informaatioergonomiahankkeessaan.

– Teimme työpaikoilla sykevälimittauksia, eli tarkastelimme työn stressaavuutta eri kellonaikoina. Sen jälkeen keskustelimme työntekijöiden kanssa siitä, mitä järjestelmiä ja ohjelmia he käyttävät ja kuinka kuormittaviksi he nämä kokivat. Lopuksi mietimme yhdessä parannusehdotuksia.

Keskeytykset koettiin kuormittavuutta lisääväksi tekijäksi. Lisäksi työntekijöitä stressasi tilanne, jossa päivän mittaan joutui käyttämään liian montaa viestintäkanavaa.

– Tutkimme ihmisiä, jotka käyttivät päivän mittaan monia eri ohjelmia. Huonosti toimivat ohjelmat olivat yksi stressin lähde. Nykyisin puhutaankin teknostressistä, Heikkilä-Tammi sanoo.

 

 ”Huonosti toimivat ohjelmat olivat yksi stressin lähde. Nykyisin puhutaankin teknostressistä.”

 

Tekoälyn kehittymimen on tutkimusjohtajan mukaan työelämän isoin haaste. Koneoppimisen avulla pystytään jo nykyisin tekemään paljon asioita, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat ainoastaan ihmisten tehtävissä.

– Haaste on siinä, että meillä on meneillään iso muutos, johon meidän täytyy pystyä vastaamaan. Ennusteet kertovat, että monia työpaikkoja tulee häviämään kokonaan. Toiset työpaikat muuttavat muotoaan. Toki syntyy myös kokonaan uusia työpaikkoja, Heikkilä-Tammi sanoo.

Työorganisaatiot ja johtaminen muuttuvat kehityksen myötä. Heikkilä-Tammi muistuttaa, että muutoksen seurauksia on usein vaikea ennakoida.

– Muutos on jo nyt täällä, me emme vain aina huomaa sitä.

Teksti Jaakko Kinnunen
Kuva Jonne Renvall

 

Työhyvinvointi on yritykselle tärkeää tietoa

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva oli mukana Synergosin informaatioergonomiahankkeessa.

Turvassa on useana vuonna toteutettu muun muassa Työhyvinvoinnin tikkataulu -kysely. Koko henkilökunnalla on mahdollisuus vastata kyselyyn, jossa tarkastellaan eri työyhteisön alueita, kuten yksittäisten tiimien toimintaa, esimiestyötä, työyhteisöä ja työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia.

– Esimiehet ovat käyneet tulokset läpi ryhmien kanssa, ja näiden keskustelujen pohjalta on luotu kehittämissuunnitelmat, henkilöstöpäällikkö Sari Haimila-Puttonen toteaa.

Seuraamalla työntekijöiden jaksamista ja työyhteisön ilmapiiriä yrityksen johto voi ennakoida, mihin suuntaan yritys on kehittymässä. Tulosten jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista.

– Meillä on vähän yli 300 työntekijää. Tällaisessa joukossa keskiarvot eivät enää välttämättä kerro koko totuutta. Tämän takia analysoimme tulokset pienemmissä ryhmissä. Tämä tieto on yritykselle todella tärkeää, Haimila-Puttonen sanoo.

Teksti Jaakko Kinnunen