Eläinkokeettomien testimenetelmien käyttö laajenee

Parempaa tiedettä ja vähemmän kärsimystä eläimille. FICAM-keskuksen johtaja Tuula Heinonen kertoo, että kansainvälinen trendi puoltaa kehittämään paremmin ihmisiä mallintavia testejä.

Sisäilman vaikutuksen voi testata ihmiskeuhkosolukkoa mallintavalla testillä.

 

Kodin sisäilman laadun voi testata mallilla, jossa käytetään ihmisen keuhkoperäisiä soluja laboratorion testissä. Eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus FICAM on kehittänyt keuhkon allergisoivaa tapahtumaa mallintavan immuunisolutestin. Testi antaa tietoa, jos sisäilmassa on yhdisteitä, jotka ärsyttävät keuhkoja.

– Näytteitä on otettu julkisista tiloista kuten kouluista ja terveyskeskuksista, mutta lisäksi yksityiskodeista, mökeistä ja liiketiloista, tutkija Marika Mannerström FICAMilta Tampereen yliopistosta kertoo.

Näytteitä on otettu myös myyntitilanteessa, jos halutaan varmistaa sisäilman olevan kunnossa, tai silloin kun epäillään kosteus-, home- tai muuta vauriota. Tilassa olevien ihmisten oireilu on yleensä syy tehdä testi.

Testi ei kerro haitallisuuden aiheuttajaa, vaan se täytyy selvittää lisätestein. FICAMilla on kehitteillä myös menetelmiä, jotka kertoisivat tarkemmin haitallisuuden mekanismeista.

– Sisäilmaa voivat pilata monenlaiset asiat, kuten rakennusmateriaaleista ja siivousaineista vapautuvat kemikaalit, mikrobitoksiinit, otsoni, pakokaasut ja muut ilmansaasteet. Meidän testimme kertoo sisäilman haitallisuudesta riippumatta siitä, mistä se johtuu, Mannerström sanoo.

Testimenetelmä on ollut käytössä nyt pari vuotta, ja sillä on testattu tähän mennessä lähes tuhat sisäilmanäytettä. Näytteet toimittaa Sisäilmatutkimus oy.

 

Sisäilmatesti on yksi uusimpia FICAMin saavutuksia. Ihmissoluihin perustuvia, eläinkokeille vaihtoehtoisia koemalleja kehittävä Finnish Centre for Alternative Methods (FICAM) sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, koska aika oli otollinen. Vuonna 2008 Euroopan unionin uusi eläinkoedirektiivi oli valmisteilla ja asiantuntijat näkivät, mitä se tarkoittaa: kansainvälinen trendi on johtamassa kohti eläinkokeettomia testausmenetelmiä niin lääketieteessä kuin kosmetiikassakin.

Suomessa mielipiteet olivat vahvasti eläinkokeiden vähentämisen kannalla. Eläinsuojelujärjestöt lobbasivat asian puolesta aktiivisesti. Lisäksi tutkimus alkoi antaa näyttöjä syistä, joiden vuoksi niin moni uusi lääke oli kaatunut kliinisessä vaiheessa eli ihmisillä testauksessa.

– Todettiin, että ennen ihmiskokeita tehtävät testit, kuten turvallisuus- ja tehotestit, eivät mallinna ihmistä riittävän hyvin. Tämän vuoksi lääkkeet jäivät tehottomiksi tai niistä tuli liikaa haittavaikutuksia, kertoo FICAMin johtaja, professori Tuula Heinonen Tampereen yliopistosta.

Kansallinen työryhmä päätyi tulokseen: Jotta Suomi pysyisi tutkimuksen mukana ja kärjessä ja jotta eläinkokeita käytettäisiin vain siellä missä niitä välttämättä tarvitaan, pitäisi Suomeen perustaa eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien keskus. Keskus kehittäisi koemenetelmiä, jakaisi tietoa ja kouluttaisi osaajia.

Tuula Heinonen työskenteli vielä tuolloin lääketeollisuudessa, mutta toksikologian professori Hanna Tähti (nyk. emerita) houkutteli hänet perustamaan keskusta Tampereen yliopistoon, jolla oli pitkä perinne solu- ja kudosteknologian tutkimuksessa. Yhdessä solubiologian professori Timo Ylikomin kanssa he ryhtyivät työhön.

– Lääketieteen yksikön silloinen johtaja, professori Kaija Holli, oli avainasemassa neuvottelemassa alkurahoitusta sekä myöhemmin vaikuttamassa siihen, että FICAM oli yliopiston kärkihankkeita ja sai kansallisen keskuksen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Tuula Heinonen kiittää.

 

FICAMissa kehitetään testimalleja, jotka ovat kaikkien käytettävissä.

– Yleensä tutkimusryhmät ovat kiinnostuneet saamaan tietoa jostain tietystä asiasta, kuten syövän synnnystä. Kehitämme uusia, biologisen vaikutusmekanismin mittaamiseen perustuvia työkaluja näiden tärkeiden asioiden selvittämiseksi, Tuula Heinonen sanoo.

Keskuksen päätehtävä on ihmissolupohjaisten, ihmistä kuvaavien testimenetelmien kehittäminen. Testien täytyy olla luotettavia ja toistettavissa rutiininomaisesti. Testit validoidaan OECD-ohjeiston mukaisesti.

– Menetelmien täytyy olla tarpeellisia, niillä on uutuusarvoa, ja ne korvaavat etenkin niitä kokeita, jotka ovat eläimille kivuliaimpia.

Ihmissydäntä mallintava testi on patentoitu Euroopassa, ja saman testin patentti on vireillä Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Verisuonimallia Heinonen on ehdottanut OECD:n ohjeistukseen rutiinitestiksi ja uskoo sillä olevan hyvät mahdollisuudet tulla hyväksytyksi.

Tuula Heinonen

Tuula Heinonen edustaa Suomea Euroopan unionin komissiossa eläinkokeettomiin menetelmiin liittyen. FICAM on myös yksi Euroopan komission validointilaboratorioista, ainoa laatuaan Suomessa.

 

Työ eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseksi laajenee Suomessa. Hiljattain FICAMin johdolla aloitettiin 3R-konsortion kartoittaminen.

Tuula Heinosen tehtävänä 3R-konsortiossa on käydä läpi suomalaiset yliopistot ja teollisuudenalat, joissa tehdään solututkimusta ja -viljelyä. Heinonen selvittää, olisivatko ne kiinnostuneita muodostamaan tutkimusverkoston, mitä he toivoisivat verkostolta ja mitä testejä ja malleja he voisivat tuoda verkoston käyttöön.

Näin tutkimusryhmät saisivat ajantasaista tietoa uusista ihmissolupohjaisista testimenetelmistä, ja jokainen ryhmä myös antaisi jotain yhteiseen pottiin.

– Yliopistoissa tehdään paljon in vitro-solutöitä, mutta tyypillisesti niitä tehdään omiin tutkimustarkoituksiin. Näiden töiden joukosta voisi löytyä hyviä tutkimusmalleja, joita muutkin voisi käyttää, ja jotka voisimme auttaa standardoimaan rutiinimalleiksi.

FICAMin perustajiin kuuluvaa Tuula Heinosta motivoi työssään se, että hän kokee eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisen edelleen tärkeäksi. Menetelmiä on käytössä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta vieläkään niitä ei ole tarpeeksi.

– Olen lääketeollisuudessa työskennellessäni nähnyt, että eläinbiologia on erilainen kuin ihmisen biologia. Tätä näkemystä tukevat myös useat vertailevat julkaisut. Nykyiset testit eivät missään nimessä ole riittäviä, Heinonen sanoo.

– Eläinkokeettomien testien etuna on myös se, että ne voidaan automatisoida. Kapasiteetti on siis rajaton, ja siten myös seosten ja ympäristönäytteiden testaus on mahdollista edullisin kustannuksin.

 

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall