Hyvä lehti kertoo tieteestä kiinnostavasti ja ihmisläheisesti

Uudelle lehdelle tuli kiitettävä määrä nimiehdotuksia. Useimmiten mainittiin Tuni, Tuni News, Tampere3, T3, Ratkaisu ja Tutkija.

Kysyimme Aikalaisen, Rajapinnan ja TAMK NYTin lukijoilta, millainen korkeakoulujen uuden lehden pitäisi olla.

 

Levittää tietoa. Vähentää huhuja ja paskapuhetta.

Näin tiivisti eräs vastaaja korkeakouluyhteisön tulevan lehden tärkeimmän tehtävän, kun kysyimme asiaa lukijakyselyssä.

Toteutimme lokakuun aikana laajan verkkokyselyn Aikalaisen, TTY:n Rajapinnan ja TAMKin TAMK NYTin lukijoille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa lukijoiden näkemyksiä siitä, mitä he odottavat korkeakouluyhteisön tulevalta lehdeltä. Mikä on sen tehtävä? Millaisia juttuja lehdessä pitäisi olla? Ja ketä sen tulisi puhutella?

Vastauksia tuli kaikkiaan 126 kappaletta. Iloinen yllätys oli, että moni vastaaja oli todella miettinyt kysymyksiä ja vastauksia. Saimme koko joukon hyvin perusteltuja ja analyyttisiä näkemyksiä, joiden pohjalta kelpaa viilata uuden lehden olemusta.

 

Paskapuheen torjumisen lisäksi lehden tärkeimpinä tehtävinä pidettiin muun muassa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja tiedeyhteisön työn esiin tuomista ymmärrettävällä ja mielenkiintoisella tavalla. Tärkeäksi nähtiin myös oikean tiedon välitys ja koulutuksen ja tutkimuksen aseman nostaminen yhteiskunnassa.

– Lehti perustelee, miksi kannattaa satsata tutkimukseen ja koulutukseen, kiteytti eräs vastaajista.

Toisen vastaajan mukaan lehden tulee ”kertoa, missä maailma makaa juuri nyt, ja pohtia, miten tähän on tultu ja mihin tästä mennään tai pitäisi mennä”.

Osa vastaajista näki lehden tehtävän ennen muuta yhteisön sisäisenä. Heidän mielestään, lehden tulisi ”luoda yhteisöllisyyttä” ja ”palvella yhteisöä”. Tähän tehtävään täytynee kuitenkin valjastaa muita kanavia, sillä lehden on tarkoitus olla ennen muuta ulkoisen viestinnän väline.

 

Sisällöllisesti lehdeltä toivottiin muun muassa ”uudenlaisia näkökulmia”. Sen toivottiin popularisoivan tiedettä ja tutkimustuloksia suurelle yleisölle.

– Uuden lehden toivoisi olevan kiinnostava ja ajatuksia herättävä, wow-efektejä tarjoava, visuaalinen sekä sellainen, josta lukija saa aidosti uutta ja pureksittua tietoa maailmasta, toivoi eräs vastaaja.

Sisältötyypeistä toivottiin henkilöhaastatteluja, videoita, tiedeuutisia sekä ehkä hieman yllättäen ”sijoitus- ja pörssiasiaa”.

Moni toivoi, että erityisesti opiskelijoiden näkökulma näkyisi lehden palstoilla nykyistä enemmän.

Ehkä parhaiten toiveiden paletin tiivisti vastaaja, jonka mukaan lehdessä tulisi olla ”lyhyitä ja pitkiä tiedeuutisia (hyvin toimitettuja!), napakoita kolumneja, henkilöesittelyjä sekä asiaa myös opiskelusta ja opiskelijoista”.

Toivottavina teemoina pidettiin esimerkiksi tulevaisuuden pohdintaa ja tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa:

– Miten tutkimustyö ja -tulokset edistävät yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden lieventämistä.

– Juttuja tulevaisuuden trendeistä tai niitä kohti työskentelevistä yhteisöistä ja yksilöistä.

Tiukan asian vastapainoksi lehdeltä toivottiin huumoria.

– Akateemisuus ei ole pelkkää asiallisuutta, muistutti eräs vastaaja varsin aiheellisesti.

 

Myös lehden ulkoasusta ja julkaisukanavista oltiin mieltä. Siinä missä yhden mielestä lehden tulisi jo ekologisuudenkin nimessä ilmestyä pelkästään verkossa, toinen ei missään nimessä luopuisi paperilehdestä. Ja siinä missä joku kaipaa visuaalisuutta ja videoita, toinen toivoo, etteivät kuvat olisi liian isoja, eikä verkossa julkaistaisi videoita.

Tuleva lehti joka tapauksessa painottuu verkkoon, ja printtilehteä painetaan muutaman kerran vuodessa. Toiveet printin ympäristöystävällisyydestä otetaan huomioon. Yritämme löytää paperin, joka olisi sekä mahdollisimman ympäristöystävällinen että kestävä. Lehden kun on kestettävä telineissä lukukelpoisena useampia kuukausia.

 

Lehden tärkeimmiksi kohderyhmiksi kyselyssä nähtiin valtakunnan media, toimittajat, päättäjät, alumnit, korkeakoulujen yhteistyökumppanit, nykyiset ja tulevat opiskelijat sekä ”suuri yleisö”.

Vastaajat korostivat, että ”yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on yhä tärkeämpää”, ja tätä lehden tulisi edistää.

– Tieteellisen tutkimuksen vaikutusta tulisi saada paremmin lobatuksi päättäjätasolla, huomautti eräs vastaajista.

Toistuva teema oli, että lehteä tulisi suunnata ”tavallisille ihmisille”.

– Olisi hyvä, että lehden yhtenä funktiona olisi myös popularisoida täällä tehtyä tutkimusta ja työtä ihan tavallisille ihmisille.

– Suuri lukeva yleisö, joka arvostaa fiksua sisältöä. Lehteen pitää olla helppo tarttua, vaikka ei olisi korkeakoulua käynyt.

Tästäkään ei tosin oltu täysin yksimielisiä. Liiassa yleisön kosiskelussa nähtiin myös vaaroja:

– Siitä EI pidä tehdä tieteen popularisointiin keskittyvää kansan kuvalehteä EIKÄ tekniikan härpäkkeiden tai ohjelmistojen esittelylehtistä.

 

Nykyisistä lehdistä toivottiin säilytettävän muun muassa journalistinen ote, uusien tutkimusten esittely, kansantajuisuus ja tutkimuksen ja arkielämän yhdistäminen.

– En ole itse aktiivisesti tiedemaailmassa, mutta on mukava seurata, mihin yliopisto-opetus ja -tutkimus kehittyvät ja mitkä aiheet ovat milloinkin pinnalla, kommentoi yksi vastaajista.

TTY:n verkkojulkaisu Rajapinta sai kiitosta siitä, että juttuja helppo linkata eteenpäin ja löytää asiantuntijoita ja teknillisen tutkimuksen saavutuksia.

TAMK NYT –lehteä kiiteltiin ajankohtaisuudesta, raikkaudesta, käytännönläheisyydestä ja englanninkielisestä versiosta.

 

Kyselyssä sai lähettää lehtitiimille myös vapaamuotoisia terveisiä. Muutama kehui suunnitelmaa julkaista lehteä verkko edellä, mutta myös paperilehteä toivottiin jatkossakin saataville.

– Säilyttäkää rohkea ja kriittinen ote, kehotti eräs vastaajista.

– Muistakaa jatkaa taistelua tieteen nimissä esitettyjä höpöesityksiä vastaan, kannusti toinen.

Erityisesti lämmittivät syvälliset pohdinnat:

– Lisää ääniä tieteen eri laidoilta ja haastavista aiheista. …jotain semmoista uutta. Rohkeita avauksia vähän lisää totuuden etsinnässä, yhteiskunnan lähimmäisenrakkaudessa ja toisten kunnioituksessa. Ja tieteessä on tärkeätä tunnistaa yleisen mielipiteen ja enemmistön erehtyväisyys ja ihmisen vajavuus osata valita tärkein asia josta puhua.

 

Lehtitiimi kiittää kaikkia osallistuneita. Vastanneiden kesken arvottiin elokuvalippuja, jotka on postitettu voittajille. Seuraavaksi tiimi paneutuu viimeistelemään lehden konseptia ohjenuoranaan muun muassa tämä mainio lukijatoive, jonka mukaan lehden tulisi olla sellainen, että:

– Sen ilmestymistä odottaa eikä sitä halua ahmia kerralla, jotta iloa riittää useammaksi illaksi.

 

Uusi lehti

  • Ilmestyy ensisijaisesti verkossa. Verkkosivut on tarkoitus saada auki helmikuussa 2019.
  • Koostuu erilaisista juttutyypeistä. Pääosassa ovat syväluotaavat artikkelit, jotka tarkastelevat ajankohtaisia ja ihmisten arkeen kytkeytyviä ilmiöitä tutkimuksen näkökulmasta.
  • Pääosa jutuista julkaistaan kahdella kielellä: suomeksi ja englanniksi.
  • Painettu lehti ilmestyy ainakin alkuun kaksi kertaa vuodessa, niin ikään suomeksi ja englanniksi. Painettu lehti on aikakauslehtityyppinen tuhti lukupaketti, johon kootaan verkon parhaat palat ja lisäksi tuotetaan omaa sisältöä.
  • Parhaillaan suunnitellaan lehden visuaalista ilmettä ja rakennetaan lehden verkkosivuja. Myös ensimmäiset jutut ovat teossa.
  • Parhaiten pysyt ajan tasalla uuden lehden vaiheista seuraamalla Aikalaisen some-kanavia: facebook.com/aikalainenlehti ja Twitterissä @aikalainen.

 

Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvitus Jonne Renvall

Aikalaisen tilaajille tiedoksi

Maksulliset tilaukset päättyvät tämän vuoden lopussa.

Uuden lehden printtiversio lähetetään ilmaiseksi kaikille nykyisille tilaajille.