Yrityksetkö sankareita ilmastotalkoissa?

Riikka Tapaninaho

Lokakuun alkupuolella hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaisema ilmastoraportti sai suomalaiset poliitikot, asiantuntijat ja aktiiviset kansalaiset keskustelemaan vilkkaasti siitä, mitä toimenpiteitä eri toimijoilta tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Raportin mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen tulee vaatimaan nopeampia ja kattavampia toimia kuin aikaisemmin on oletettu ja tavoitteiksi asetettu.

Osana tulevaa väitöskirjaani haastattelin suomalaisten suuryritysten toimitusjohtajia heidän näkemyksistään kestävästä kehityksestä liiketoiminnassa. Minut yllätti se, miten yhdenmukaisesti toimitusjohtajat kertoivat ajatuksistaan kestävästä kehityksestä. Toimitusjohtajien vastaukset kietoutuivat vapaiden markkinoiden ihanteen ympärille korostaen sitä, että yritykset tekevät sitä, mitä markkinat kulloinkin vaativat. Tarinassa yritykset esitetään sankareina, jotka pystyvät tekemään mitä tahansa ja kuinka nopeasti tahansa riippuen siitä, mihin markkinat yrityksiä ohjaavat. Asiakkailta odotetaan vastuullisia valintoja ja lainsäädännön tulisi olla minimaalista, mutta järkevää.

Tehokkuutta korostavan markkinarationalismin on nähty saavuttaneen vahvan aseman yksityisten ja julkisten organisaatioiden toiminnan ohjaamisessa, ja sitä on jopa ehdotettu uudeksi johtamisen paradigmaksi innovaatioparadigman jälkeen. Kuhnin määritelmän mukaan paradigmojen on nähty saavuttaneen vallitsevan asemansa niiden pystyessä vastaamaan yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin. Kun paradigma ei pysty enää tarjoamaan ratkaisuja, tieteen kriisin ja vallankumouksen kautta syntyy uusi paradigma, jolla on parempia ratkaisuja ongelmiin.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta keskeiseksi kysymykseksi nousee se, kuinka tärkeäksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi se koetaan, jotta nykyiset organisaatioiden toimintatavat ja niitä ohjaavat paradigmat muuttuisivat. Vaikka yleinen keskustelu pitäisikin ilmastonmuutosta yhteiskuntamme merkittävimpänä haasteena, on huolestuttavaa, että yritykset näyttävät edelleen odottavan, että varsinainen muutos tapahtuu jossain muualla.

Vaikka toimitusjohtajat näkivätkin kestävän kehityksen nousevan laajemmassa mittakaavassa yritysten agendoille vasta markkinoiden sitä vaatiessa, he tunnistivat, että muutos on väistämätön pitkällä aikavälillä. Erityisesti uudet sukupolvet vaativat muutosta kohti kestävämpiä elämäntapoja ja vastuullisempaa yritysten toimintaa. Tarinan sivuäänenä esitettiin jopa kysymys, mikä liiketoiminta lopulta on kestävää?

Nähtäväksi jää, mitä yritysten toiminnassa tapahtuu uusimman ilmastoraportin jälkeen. Sankarin viitan ansaitseminen saattaa vaatia mittavampia toimenpiteitä kuin nykyiset käsityksemme hyvästä ja tehokkaasta liiketoiminnasta pystyvät tarjoamaan.

Riikka Tapaninaho

Kirjoittaja on yrityksen johtamisen väitöskirjatutkija, jonka tutkimusaiheena on kestävä arvonluonti sidosryhmäverkostoissa.