Ihmismieli selviää vaikeistakin kokemuksista

Äidin kokemat traumat eivät ole suoraan yhteydessä lapsen kehityksen häiriöihin. Lapsen ensimmäinen elinvuosi on psyykkisen kehityksen kannalta tärkeä ajanjakso.

Odottavien tai vastasynnyttäneiden äitien kohtaamat traumat eivät suoraan vaikuta lapsen psyykkiseen kehitykseen. Traumaattiset kokemukset sodasta kuormittavat äitejä, mutta lapsiin traumoilla ei ole suoraa vaikutusta.

– Äidit ovat hyvin huolissaan siitä, kuinka heidän omat kokemuksensa, kuten pelko perheen menettämisestä ja traumaattiset asiat, joita he ovat itse joutuneet näkemään, vaikuttavat lapsiin, Tampereen yliopiston psykologian professori Raija-Leena Punamäki toteaa.

Tampereen yliopiston tutkijat ovat seuranneet kahta äiti-lapsi-ryhmää. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu 500 palestiinalaista äitiä ja lasta, jotka asuvat Gazan alueella. Toinen ryhmä koostuu 200 äiti-lapsi parista, jotka ovat paenneet Syyriasta Kurdistanin alueelle. Professori Punamäen lisäksi ”Vanhemmuus, vauvaiän kehitys ja mielenterveys sotatrauman ja pakolaisuuden olosuhteissa” –tutkimusta tekevät Mervi Vänskä, Sanna Isosävi, Leila Mohammadi ja Saija Kankaanpää yhteistyössä palestiinalaisten ja kurdilaisten tutkijoiden kanssa.

Tutkimustulokset ovat rohkaisevia, sillä usein äidin trauman ajatellaan automaattisesti vaikuttavan lapsen kehitykseen negatiivisesti. Punamäki toteaa, että äidin psyykkisten voimavarojen tukemisella voidaan ennaltaehkäistä lasten myöhempiä kehityshäiriöitä.

– Olemme seuranneet äitejä ja lapsia heidän ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että äidin trauma ei vaikuta lapsen sensomotoriseen kehitykseen tai stressinsäätelyyn, jos pystymme tukemaan äitien mielenterveyttä ja erityisesti trauman psyykkistä käsittelyä.

Ensimmäinen elinvuosi on lapsen kehityksen kannalta tärkeä ajanjakso. Tuolloin kehittyvät monet tunteiden säätelyyn ja sensomotoriikkaan liittyvät taidot. Samaan aikaan lapsen tulee muodostaa turvallinen kiintymissuhde äitiinsä.

 

”Heti kun tapahtuu jotain pahaa, ihmismieli alkaa tuottaa hyviä asioita suojellakseen psyykkistä eheyttä.”

 

Toisissa Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa on tutkittu muun muassa äidin muistin merkitystä trauman hoidossa. Vaikeissa tapauksissa trauma häiritsee muistin toimintaa. Tällöin äiti ei kykene käsittelemään tapahtunutta, jolloin ikävät muistot ja kokemukset eivät eheydy osaksi persoonallisuutta vaan jäävät häiritsemään normaalia arkea.

– Lisäksi traumat voivat olla yhteydessä maailmankuvaan. Tällöin koko maailma muuttuu ihmisen mielessä uhkaavaksi ja vaaralliseksi. Uhri kokee trauman tuhonneen ja ”lianneen” hänen elämänsä, Punamäki sanoo.

Äidin oman ja myös lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että äiti kykenisi prosessoimaan kokemaansa mielenterveydellisesti terveellä tavalla.

Traumasta voi myös seurata jotain hyvää. Tutkija korostaa, että kenenkään ei pitäisi joutua kohtamaan esimerkiksi sodan kauheuksia, mutta traumaattiset kokemukset voivat myös vahvistaa ihmisen psyykettä.

– On vähän hankalaa puhua siitä, kuinka sotakokemukset voivat karaista ihmistä ja kristallisoida elämän arvoja, mutta tutkimusten mukaan näin voi tapahtua. Trauman aikana ihminen vahvistuu, hän ymmärtää paremmin, mikä on tärkeää ja miten muut ihmiset ovat auttaneet. Jotkut kokevat myös uskonnollista heräämistä.

Tutkimustulokset osoittivat, että traumastaan positiivisia vaikutuksia saaneiden äitien kokemukset suojaavat heidän lapsiaan kehityksen häiriöiltä.

– Puhutaan traumaperäisestä kasvusta. Ihmismieli on sellainen, että se pyrkii selviytymään vaikeissakin oloissa. Heti kun tapahtuu jotain pahaa, ihmismieli alkaa tuottaa hyviä asioita suojellakseen psyykkistä eheyttä. Sotatilanteessa nämä ilmiöt näkyvät ehkä normaalia selvemmin, Punamäki kertoo.

Kenenkään ei pitäisi joutua kohtamaan esimerkiksi sodan kauheuksia, mutta traumaattiset kokemukset voivat myös vahvistaa ihmisen psyykettä.
– On vähän hankalaa puhua siitä, kuinka sotakokemukset voivat karaista ihmistä ja kristallisoida elämän arvoja, mutta tutkimusten mukaan näin voi tapahtua, psykologian professori Raija-Leena Punamäki kertoo.

 

Trauman hoidossa on tärkeää huomioida, että psyykkinen kuorma seuraa ihmisen mukana, vaikka asuinpaikka vaihtuisi. Fyysinen turvallisuus on tärkeää, mutta ihminen kaipaa myös muita asioita. Tuttu asuinympäristö, ystävät, perhe ja kulttuuri tuovat ihmiselle turvaa, joka auttaa häntä selviämään traumaattisista kokemuksista.

– Hypoteesimme on, että sota-alueelta tulleet perheet ovat Suomessa fyysisesti turvallisessa paikassa mutta heillä ei ole kulttuurillista suojaa. Toisaalta sota-alueella olevat ihmiset ovat fyysisessä vaarassa, mutta heillä on kulttuurin tuoma suoja, Punamäki kertoo.

Vaikka Tampereella tehtävä traumatutkimus keskittyykin sota-alueella eläviin ja sieltä paenneiden ihmisten kokemuksiin, on tutkimuksesta hyötyä myös turvallisessa koti-Suomessa.

– Sellaista kuulee, että äidin traumat tai jopa stressi siirtyisivät suoraan lapseen. Tutkimusten mukaan näin ei ole. Äidin mieli on hyvin huokoinen: se on kykenevä ottamaan vastaan ikäviä asioita ja selviämään niistä. Samoin mieli on avoin hyville asioille, Punamäki sanoo.

– Tärkeää on siis myös neuvolan antama tuki ja rohkaisu siitä, että äiti pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan siihen, että hänen itse kokemansa traumat eivät vaikuta lapsen kehitykseen.

Teksti Jaakko Kinnunen
Kuva Jonne Renvall

 

Raskasmetallit vaikuttavat lapsen kehitykseen

Nykyisessä sodankäynnissä ympäristöön leviää monia raskasmetalleja, jotka voivat olla erittäin vaarallisia etenkin sikiövaiheessa. Esimerkiksi Gazassa ihmiset eivät pääse pakenemaan alueelta.

–Tutkimme Gazassa äitejä, jotka olivat raskaana edellisen eli vuodan 2014 sodan aikana. Otimme synnytyksen aikana hiusnäytteet sekä äidiltä että vastasyntyneeltä lapselta. Surullinen uutinen on se, että raskasmetallien taso on pommituksille altistuneilla äideillä korkeampi standardiin verrattuna, psykologian professori Raija-Leena Punamäki kertoo.

Äidin korkea raskasmetalleille altistuminen vaikutti lapsen kehitykseen ja terveyteen.

– Jos äiti on altistunut raskasmetalleille raskauden aikana, tämä ennustaa lapsen vauvaiän stressinsäätelyn vaikeuksia. Stressinsäätely on tärkeä kehitystehtävä, jolla on vaikutuksia läpi ihmisen elämän.