Kotimainen kirjallisuus – ajattele se uudelleen

Sanoissa on voimaa. Tutkija-kirjailija Mehdi Ghasemin kehittämä noveramatry on kaunokirjallisuuden laji, joka leikkii sanoilla ja yhdistelee kertomakirjallisuuteen draamaa ja runoa.

 

Maahanmuuttajat antavat suomikirjallisuudelle uuden äänen.

Termi suomalainen kirjallisuus tuonee monelle mieleen klassikot ja nykykirjallisuuden suuret nimet Juha Itkosesta Jari Tervoon. On tavattu sanoa, että suomalainen kirjallisuus on kirjallisuutta, jonka on kirjoittanut suomalainen, suomeksi, Suomessa, ja se on kirjoitettu toisille suomalaisille.

Kuitenkin Suomessa on kasvava joukko maahanmuuttajakirjailijoita, jotka haastavat perinteisen määritelmän. Näin uskoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Mehdi Ghasemi, joka kuuluu myös itse edellä mainittuun kirjailijajoukkoon.

Väiteltyään kirjallisuustieteen tohtoriksi Turun yliopistosta Ghasemi päätti, että nyt oli aika kirjoittaa itse kaunokirjallisuutta. Kirjoitustyylissä hän päätyi epätavanomaiseen ratkaisuun. Hän otti tyylikseen itse luomansa genren, noveramatryn.

Noveramatry (novel+drama+poetry) on tyylilaji, jossa kertomakirjallisuuteen yhdistetään draamaa ja runoutta. Ghasemin keksimä tyyli perustuu sanaleikkeihin ja haastaa lukijan ajattelemaan lukemaansa syvemmin. Kirjoitustyyli on hyvin visuaalinen. Sanoja rytmitetään kenoviivoilla ja pisteillä, jotta sanat saavat useita merkityksiä.

Tyyli sai alkunsa Ghasemin ajatuksesta, että elämme nykyään ”hyperhybridismin” aikaa, jossa ihmiset yrittävät kuumeisesti löytää uutta tapaa elää ja ilmaista itseään. Siksi asioita yhdistellään ja sekoitetaan keskenään. Suuntaus näkyy teollisuudessa, arkkitehtuurissa, taiteessa, musiikissa ja politiikassa, lähes joka puolella.

– Muodissa yhdistellään vanhaa ja uutta tyyliä, köyhää ja rikasta. Autotehtaat luovat hybridiautoja, joissa yhdistetään eri energiamuotoja. Sisustuksessa maalataan yksi seinä punaiseksi, toinen valkoiseksi ja kolmas mustaksi. Rakennus voi näyttää ulospäin vanhalta, mutta on sisältä huippumoderni, Ghasemi sanoo.

– Tuttuja asioita sekoittamalla koitetaan luoda jotain uutta. Tämän ajatuksen perusteella kehitin noveramatryn.

 

”Tuttuja asioita sekoittamalla koitetaan luoda jotain uutta.”

 

Mehdi Ghasemin elämä on vienyt häntä kummallisten sattumusten kautta Iranista Suomeen.

Hän on syntynyt Iranin pääkaupungissa Teheranissa, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään, valmistunut yliopistosta ja mennyt naimisiin. Englannin kirjallisuuden maisteriopintojen jälkeen hän olisi halunnut Iso-Britanniaan jatkamaan tohtoriopintoja. Hän haki brittiyliopistoihin ja tuli valituksi yhteen. Politiikan tapahtumat tulivat kuitenkin lähdön tielle.

– Iranissa puhkesi tuolloin mielenosoituksia, joista hallitus syytti brittien lähetystöä. Lähetystö suljettiin, ja viisumin saaminen Iso-Britanniaan muuttui lähes mahdottomaksi.

Ghasemi päätti kääntää katseensa toisaalle. Hän oli ollut turistina Suomessa aiemmin, joten Suomi tuli hänelle heti mieleen. Vuonna 2011 hän muutti vaimonsa ja silloin kuusivuotiaan tyttärensä kanssa Turkuun.

Sekä hän että hänen kemiantekniikkaa opiskellut vaimonsa väittelivät tohtoreiksi Turun vuosina. Nykyään hän asuu perheensä kanssa Lempäälässä Tampereen kupeessa, ja vaimo työskentelee vanhempana tutkijana Kiilto-yrityksessä.

– Olin jonkin aikaa masentunut kun en voinut hakea Englantiin, joka oli luonnollisesti päätoiveeni englanninkielisen kirjallisuuden opiskelijana. Mutta nyt kun katson taaksepäin, olen onnellinen, että asiat menivät näin. Olemme saaneet todella paljon tältä yhteiskunnalta ja suomalaiselta koulutusjärjestelmältä.

 

Tutkijana Ghasemi koittaa parantaa maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa. Tutkimushankkeessaan Toward a More Inclusive Finnish Literature Tampereen yliopistossa hän etsii ja tunnistaa muita maahanmuuttajakirjailijoita.

Tähän mennessä Ghasemi kollegoineen on löytänyt noin 80 kirjailijaa, joista viittätoista hän on jo haastatellut.

Ensimmäisen kirjailijaryhmän muodostavat suomalaiset maahanmuuttajat Pohjois-Amerikassa. Toinen kirjailijaryhmä ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Kolmannessa ryhmässä ovat kirjailijat, joihin suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta on vaikuttanut niin, että se näkyy heidän teoksissaan.  Kirjat voivat olla joko suomeksi tai muilla kielillä kirjoitettuja.

Tutkimuksen päätavoitteena on lisätä kirjailijoiden näkyvyyttä. Siinä auttavat tutkimuksen yhteistyökumppanit, Suomen kulttuurirahasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Ensimmäinen tutkimushankkeen seminaari pidetään lokakuussa Helsingissä. Tulossa on lisäksi avoimia runonlausunta-tapahtumia ja muita tapahtumia, jossa yleisö pääsee tutustumaan kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.

– Maahanmuuttajakirjailijoiden on vaikea saada näkyvyyttä. Ainoastaan jos jokin tunnettu ja perinteinen kustantaja julkaisee kirjan, on mahdollista, että ihmiset löytävät kirjan ja kiinnostuvat siitä, Ghasemi sanoo.

 

”Suomen hallituksen ja koko yhteiskunnan olisi tärkeää kuulla, mitä kirjailijoilla on sanottavanaan.”

 

Kirjoissaan Ghasemi käsittelee myös maahanmuuttoa. Hän käsittelee aihetta kuitenkin laajemmalla otteella kuin omiin kokemuksiinsa perustuen, sekoittaen eri aikakausia ja kieliä noveramatryn tyylin mukaisesti.

Kommenttinsa kirjoissa antavat muun muassa suomenruotsalainen, evakko, veteraani ja ensimmäinen suomalainen maastamuuttaja, joka aikoinaan lähti Amerikkaan. Suomalainen yhteiskunta, historia ja kulttuuri näkyvät vahvasti hänen teoksissaan.

Maahanmuutto on arka aihepiiri, etenkin jos maahanmuuttajat kritisoivat asioita asuinmaassaan. Mehdi Ghasemi uskoo, että se on kuitenkin tarpeen.

– Kirjoissani koitan olla maahanmuuttajien kollektiivinen ääni. Olen koittanut kuvata maahanmuuttoon liittyvät pääongelmat ja miten ne voisi mielestäni ratkaista, Ghasemi kertoo.

– Samaan hengenvetoon tahdon sanoa, että rakastan tätä maata, olen saanut täältä paljon ja arvostan sitä. Jos maahanmuuttajien kirjoissa kritisoidaan asioita Suomessa, se ei tarkoita, että olisimme tätä maata vastaan.

– Kirjailijat kirjoittavat ravistellakseen ihmisiä. Asiat eivät muutu, jos kritiikkiä ei esitetä.

Maahanmuuton lisääntyminen on hänen mielestään yhtä väistämätön ilmiö kuin globalisaatio, koska Lähi-idän levottomuudet ja Yhdysvaltain aggressiivinen ulkopolitiikka ovat pakottaneet ihmiset lähtemään kotoaan. Eurooppa kohtaa pakolaisvirrat ensimmäisenä.

Ghasemi ei ole kontrolloimattoman maahanmuuton kannalla eikä usko, että kukaan muukaan on. Kontrolloidusta maahanmuutosta voi sen sijaan olla hyötyä sekä maahanmuuttajille että vastaanottajayhteiskunnille.

– Kun kävelen kadulla ja katseeni kohtaa vastaantulijan kanssa, tunnistan usein ihmisten katseessa ajatuksen, että tuo on täällä vain hakemassa hyötyä veronmaksajien rahoista ja vaatimassa Kelasta etuuksia. Ikävintä on, että joidenkin maahanmuuttajien kohdalla he saattavat olla siinä oikeassa, hän sanoo.

– Sen pitäisi loppua, koska siitä on haittaa sekä yhteiskunnalle että maahanmuuttajille.

 

Maahanmuuttajakirjailijoiden esiin tuominen on hänen mielestään ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnan kannalta.  Se voi luoda parempaa dialogia ja ymmärrystä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.

–Suomen hallituksen ja koko yhteiskunnan olisi tärkeää kuulla, mitä kirjailijoilla on sanottavanaan. He voivat teksteissään paljastaa asioita, jotka tietämällä yhteiskunta voi toimia toisin ja voimme välttää jatkossa monia haasteita ja väärinymmärryksiä.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall

Tutkija-kirjailija Mehdi Ghasemi

  • Syntynyt vuonna 1975 Teheranissa, Iranissa. Muutti Suomeen 2011.
  • Väitteli tohtoriksi Turun yliopistosta 2016.
  • Työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.
  • Asuu vaimonsa ja tyttärensä kanssa Lempäälässä.
  • Ghasemilta on ilmestynut kaksi romaania: Flight to Finland: A Noveramatry ja How I Became A W Finn: A Noveramatry. Kolmas kirja Finnish Russian Border Blurred: A Noveramatry julkaistaan lokakuussa. Kirjoittanut myös viisi tieteellistä teosta ja julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleja.