Metsä tekee lenkistä seikkailun

Metsässä juoksijat kokevat, että metsä antaa suojaa esimerkiksi auringon paahteelta, mutta myös muiden ihmisten katseilta.

Virkistysalueilta kaivataan vaihtelevaa maastoa. Sekä kuntoreittejä että metsäpolkuja tarvitaan.

Viileä sade iholla, kukkien tuoksu talven jälkeen, juurakoiden yli ponnistaminen mutkaisella metsäpolulla. Juokseminen luonnossa on elämys, jonka ihminen kokee kaikilla aisteillaan.

Luontoliikunnan hyvistä vaikutuksista ihmisen terveyteen on paljon tutkimusnäyttöä. Nyt ensimmäistä kertaa aihetta on tutkittu menetelmällä, jossa tutkija haastattelee tutkimushenkilöitä yhteisellä juoksulenkillä ja videoi samalla reittiä.

Liikkumisalustan merkitystä luontoelämykseen ja sitä kautta hyvinvointiin ei ole aiemmin juuri huomioitu.

– Juoksukokemus syntyy liikkeen ja kosketusaistin kautta, kokonaisvaltaisena kehollisena kokemuksena. Se, miten liikutat kehoa, tapahtuu alustan kanssa vuorovaikutuksessa, ja se vaikuttaa hyvinvointiin erilaisten henkisten ja fyysisten tuntemusten kautta, kertoo ympäristöpolitiikan tutkijatohtori Jarkko Bamberg Tampereen yliopistosta.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Affective Landscapes of Running antaa vastauksia paitsi luonnossa liikkuvan ihmisen ja ympäristön suhteesta, myös osviittaa kaupunkisuunnitteluun. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaupunkien viheralueilta ja virkistysmetsiltä toivotaan etenkin monipuolisuutta. Erilaiset maastot vetoavat paitsi eri ihmisiin, vaihtelevuudella on merkitystä myös samalle lenkkeilijälle, joka voi muuttaa reittiään, jos juokseminen tuntuu helpolta tai vaikealta juuri sinä päivänä.

Juoksemista motivoi myös harrastuksen helppo saavutettavuus. Useimmat haastatelluista juoksijoista halusivat aloittaa lenkin omalta kotioveltaan tai työpaikalta ja pitivät outona ajatusta, että he ajaisivat erikseen autolla lenkkipaikalle.

Bamberg haastatteli 14 juoksijaa, jotka käyvät säännöllisesti juoksemassa Tampereella Kaupin urheilupuistossa.

 

Juoksualustan perusteella tutkimuksesta erottui kaksi juoksijaryhmää. Juoksijat jakautuivat melko selvästi sen perusteella, juoksevatko he ennemmin hoidetuilla kuntoreiteillä vai hoitamattomilla metsäpoluilla, joita oli muodostunut viheralueille liikkujien muovaamana.

Molemmilla ryhmillä juokseminen on keino irrottautua arjesta ja sitä kautta saada hyvää oloa, mutta mekanismi on erilainen. Hoidetulla reitillä juoksevat kaipaavat lenkkeilyyn sujuvuutta, niin että juoksu saa rullata vapaasti ilman, että pitäisi keskittyä suojatien ylittämiseen tai pystyssä pysymiseen kivikkoisella polulla.

He saattavat lenkin aikana järjestellä arjen asioita mielessään. Juokseminen kuitenkin samalla auttaa irtautumaan arkihuolista, kun ne saa käytyä päässään läpi.

Hoitamattomilla poluilla ja metsässä juoksevat pitävät siitä, että he joutuivat keskittymään maastoon ylittäessään kiviä ja juurakoita. Moni kertoi saavansa vahvan läsnäolon kokemuksen, kun juoksu on ikään kuin seikkailua ja vuorovaikutusta metsän pinnan muotojen kanssa. Tämäkin juoksutyyli johti hyvinvoinnin kokemukseen ja arjesta irtautumiseen.

 

Vaikka polkujuoksusta on tullut buumi, niin hoidettujen ulkoilureittien arvoa ei pidä unohtaa.

 

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta molempia reittejä tarvitaan viheralueilla, sekä hoidettuja ratoja että metsäpolkuja.

– Kauppi urheilupuistona on kooltaan tarpeeksi iso, jotta siellä voi löytää uusia reittejä, mutta kuitenkin rajattu, ettei sitä koeta pelottavaksi, Jarkko Bamberg selittää.

Hoidetut reitit tuovat turvaa myös omia polkujaan eteneville, koska niiden avulla voi hahmottaa omaa sijaintiaan.

Urheilumuotona polkujuokseminen on ollut paljon esillä, ja siitä on tullut Suomessa suosittua. Tutkimus antaa kuitenkin osviittaa siitä, että vaikka polkujuoksusta on tullut buumi, niin hoidettujen ulkoilureittien arvoa ei pidä unohtaa.

– Reitit ovat tarpeen sekä niille, jotka niitä käyttävät, että poluilla juokseville.

 

Luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia on tutkittu usein mittaamalla. Esimerkiksi ryhmä ihmisiä on laitettu kävelemään puistossa ja toinen ryhmä sisällä, ja heiltä on mitattu verenpaine. Kun halutaan tietää ympäristön tarkka vaikutus hyvinvointiin, tutkimusympäristö ja reitit vakioidaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän muita virikkeitä.

– Tällaisissa tutkimuksissa ympäristö ajatellaan visuaalisuuden kannalta. On tehty tutkimuksia, joissa poljetaan kuntopyörää puistossa, eli maisemaa katsellaan staattisesti. Samalla ympäristö etäännytetään liikunnasta, tutkijatohtori Jarkko Bamberg kertoo.

Nyt GoPro-videokamera ja juoksijaa lenkin aikana haastatteleva tutkija onnistuivat tallentamaan juoksuelämyksen kokonaisuutena.

– Omassa tutkimuksessani tuli esiin valtavan rikas moniaistisuus, joka luonnossa juoksemiseen liittyy.

Juosten tehdyt tutkimushaastattelut tehtiin kesällä 2017. Myöhemmin juoksijat tulivat uuteen haastatteluun, joka tehtiin tällä kertaa paikallaan ruudun ääressä. He saivat palata lenkkireitille tilanteesta otetun videokuvan välityksellä ja syventää tutkijalle kertomiaan kokemuksia ja ajatuksia.  Tutkija sai samalla varmistaa, että oli tulkinnut oikein lenkin aikana kuulemansa asiat.

Juoksututkimuksessa oli omat haasteensa. Kameralle oli vaikea löytää tarpeeksi vakaata asentoa, mutta lopulta parhaaksi osoittautui kameran kannattelu rinnan korkeudella niin, että tutkija ja haastateltava juoksivat vierekkäin ja kamera oli heidän välissään. Vakautin auttoi pitämään kuvanlaadun tasaisena.

Juoksijat veivät Bambergin omille reiteilleen, mutta vauhti sovitettiin molemmille mukavaksi niin, että puhuminen onnistui juostessa.

Tutkimusmenetelmä ei taitaisi kuitenkaan sopia ihan joka tutkijalle.

– Olisin tehnyt enemmän haastatteluja, mutta sitten jalkaterä alkoi oikuttelemaan. Tutkimus oli kuitenkin tosi hyvä kokemus. Tärkeää on myös, että juosten tehdyn haastattelun lisäksi tehdään seurantahaastattelu, jossa kokemusta päästään käsittelemään tarkemmin.

Teksti Tiina Lankinen
Kuvat Jenni Toivonen

 

Oletko polku- vai reittijuoksija?

Polkujuoksija

  • Juokset mieluiten metsässä.
  • Pidät vaihtelevasta maastosta, jossa täytyy keskittyä jalkojen asetteluun polulla.
  • Liikkuminen on seikkailua, jossa voit löytää uusia reittejä ja nähdä luonnon muuttuvan vuodenaikojen mukaan.

Reittijuoksija

  • Juokset mieluiten tasaisella, hyvällä alustalla.
  • Pidät siitä, että voit antaa juoksun rullata ilman häiriöitä, kuten esimerkiksi liikennettä.
  • Juostessasi saatat järjestellä mielessäsi työasioita. Juoksu kuitenkin auttaa irtautumaan arjesta.

– Tutkimus antaa vastauksia siihen, millaisia ympäristöjä luontoliikuntaan kannattaisi kaupungeissa suunnitella ja miten niitä kannattaisi hoitaa, tutkijatohtori Jarkko Bamberg sanoo.