Yliopistojen työntekijät kokevat uhkien lisääntyneen

Turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta kokee, että yliopistot voisivat työnantajina ottaa uhat paremmin huomioon.

Kysely: Kuitenkin yli puolet vastaajista pitää yliopistoa turvallisena työpaikkana.

Tuoreen kyselytutkimuksen perusteella yliopistojen työntekijät kokevat työssään uudenlaisia ulkoisia uhkia.

Uhkaavia tilanteita koetaan vaihtelevasti eri tieteenaloilla. Esimerkiksi lääketieteellisellä alalla työskentelevistä 62 prosenttia oli tutkimuksen mukaan kohdannut yllättävää tai arvaamatonta käyttäytymistä työssään. Yhteiskuntatieteiden puolella työskentelevät kohtaavat puolestaan vihapuhetta muita ammattikuntia enemmän.

Tietovuodot ja tietoturvarikkomukset, yllättävä ja arvaamaton käyttäytyminen ja ilkivalta tai omaisuuteen kajoaminen koettiin todennäköisimmiksi uhkatilanteiksi.

 

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa on puolentoista vuoden ajan tutkittu yliopistoihin kohdistuvia uudenlaisia ulkoisia uhkia. Kyselytutkimukseen vastasi vajaa tuhat työntekijää viidestä eri yliopistosta.

Tutkimushankkeen johtaja, turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta kokee, että yliopistot voisivat työnantajana ottaa uhat paremmin huomioon.

­­– Minulla on vaikutelma, että yliopistot ovat vielä hiukan hakusessa sen suhteen, miten uusiin uhkiin tulisi varautua, Virta toteaa.

Yliopistot ovat avoimia tiloja, mikä asettaa turvallisuudelle erityisen haasteen.

– Eihän me haluta ajatella, että alkaisimme tehdä ovilla kulunvalvontaa ja rajoittaa vapaata liikkumista yliopiston tiloissa. Toisaalta tästä asiasta täytyy keskustella. Täytyy tiedostaa, että jotain voi tapahtua ja kysyä, kuinka suureksi arvostamme vapauden liikkua.

Iltaisin tai viikonloppuisin työskenteleminen lisäsi kyselyn mukaan työntekijöiden turvattomuuden tunnetta. Vaikka moni yliopistossa työskentelevä kokee tilanteen huonontuneen viime vuosina, 57 prosenttia kyselyyn vastaajista kokee, että yliopisto on turvallinen työpaikka.

 

Uhkailu, painostus ja vihapuhe voivat pahimmillaan johtaa itsesensuuriin, jossa tutkija tietoisesti välttää tiettyjä tutkimusaiheita tai jättää tuloksia julkaisematta. Tutkimukseen osallistuneista noin joka neljäs oli sitä mieltä, että tutkijoiden sananvapauden tila on huonontunut viimeisten kahden vuoden aikana. Yhteiskuntatieteiden puolella näin ajatteli lähes puolet vastaajista.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös sosiaalisen median välityksellä leviävän painostuksen ja vihapuheen vaikutusta. Sosiaalisen median kysymykseen vastasi 197 henkilöä, joista 42 prosenttia ilmoitti, että somen vihapuheen takia he ovat rajoittaneet tutkimukseen liittyvää viestintää.

Sirpa Virta toivoo, että yliopistot huomioisivat muuttuneen tilanteen ja varmistaisivat, ettei yksittäinen yliopiston työntekijä jää yksin ongelmien kanssa.

– Tutkijoilta odotetaan jatkuvasti enemmän viestintää ja osallistumista julkiseen keskusteluun. Samalla yliopiston täytyy pitää huolta siitä, että vaikeita tilanteita varten on olemassa oikeat välineet ja toimintatavat, Virta toteaa.

 

Turvallisuuspäällikkö Taina Vimpari kertoo, että yliopistolla ei tällä hetkellä ole olemassa ohjeistusta siitä, kuinka vihapuheen tai painostuksen kohteeksi joutuneen työntekijän tulisi toimia.

– Minulle voi aina ilmoittaa, jos esimerkiksi saa sähköpostiin tai sosiaalisen median kautta uhkauksen. Mutta henkilön itse täytyy viedä asiaa eteenpäin poliisille, joka sitten arvioi onko rikosta tapahtunut. Kannustan kyllä kaikkia viemään asiaa eteenpäin, jos kokee, että siihen on yhtään aihetta, Vimpari sanoo.

Kyselytutkimukseen vastasi 936 yliopiston työntekijää. Tutkimuksessa olivat mukana Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia.

Teksti Jaakko Kinnunen
Kuva Jonne Renvall

UniSecurity-hankkeen päätösseminaari järjestetään 7.6. Pinni B:n luentosalissa 1096 kello 12.00-17.00.