5 faktaa: Mikrobiomi on kuin sormenjälki

Lapsena muotoutuva suoliston mikrobiomi vaikuttaa todennäköisesti myös aikuisiän terveyteen.

 

  1. Suoliston mikrobiomi muotoutuu heti syntymän jälkeen. Se rakentuu muun muassa äidin synnytyskanavasta saatujen mikrobistojen ja imetyksessä saatavien mikrobistojen aineksista. Jos lapsi syntyy keisarinleikkauksella, mikrobiomi muotoutuu hitaammin ja siitä tulee erilainen kuin alatiesynnytyksellä syntyvillä lapsilla. Parhaillaan tutkitaan, pitäisikö leikkauksella syntyneiden lasten mikrobiomiin vaikuttaa jotenkin jälkeenpäin. Myös perimä ja lapsuusajan ympäristö, kuten perhe, perheen koko ja hiukan myös ruokavalio, vaikuttavat mikrobiomiin. Se muotoutuu lapsen ensimmäisinä vuosina yksilölliseksi samaan tapaan kuin sormenjälki.

 

  1. Mikrobiomin häiriöillä on yhteys useisiin eri sairauksiin, allergioihin, astmaan ja reumaan. Sillä on yhteys myös lasten lihavuuteen ja koliikkiin. Antibioottikuuri voi aiheuttaa mikrobiomissa pitkäaikaisia muutoksia.

 

  1. Toistaiseksi ei tiedetä, millainen on terveyden kannalta paras mahdollinen mikrobiomi. Niinpä sitä ei voida vielä muokata optimaaliseksi, eikä esimerkiksi tiedetä, voiko mikrobiomin kuntoa kohentaa ruokavaliolla ja jos, niin millaisella. Myöskään viime aikoina paljon puhutuista ulosteensiirroista ei toistaiseksi ole apua, sillä ei tiedetä, mitä tarkalleen ottaen pitäisi siirtää.

 

  1. Mikrobiomi on tiiviissä yhteydessä perinnölliseen puolustusjärjestelmään ja ne muovaavat toisiaan. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kumpi muuttuu ensin, kun ihminen sairastuu. Uudet tekniikat, kuten bakteerien perintöaineksen luokittelu, saattavat auttaa selvittämän yhteyksiä. Toisaalta mikrobiomi muodostuu bakteerien lisäksi muun muassa viruksista ja sienistä, joiden perimää ei vielä tunneta.

 

  1. Todennäköistä on, että lapsuudessa saatu mikrobiomi vaikuttaa sairastavuuteen myös aikuisena. Se saattaa vaikuttaa esimerkiksi diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien syntyyn. Siksi on tärkeää selvittää, miten mikrobiomi toimii ja voisiko siihen jotenkin vaikuttaa.

 

Kaija-Leena Kolho.

Juttua varten on haastateltu Tampereen yliopiston lastentautiopin professoria Kaija-Leena Kolhoa. Hän on tutkinut vuosia lasten tulehduksellista suolistosairautta IBD:tä. Hän on ollut mukana muun muassa kirjoittamassa taudin kansainvälisiä hoitosuosituksia.

 

Hanna Hyvärinen