Työ auttaa perheellistä jaksamaan

Työelämän muutoksesta puhutaan paljon, mutta suurin osa suomalaisista tekee edelleen perinteistä päivätyötä, sanoo professori Jouko Nätti.

Epätyypilliset työajat näyttävät lisäävän avioerojen riskiä.

Työt valuvat iltoihin, kiire ei helpota edes vapaapäivänä ja ruuhkavuosia elävät vanhemmat uupuvat työtaakan alle. Työn kuormittavuudesta kirjoitetaan mediassa tällä hetkellä paljon, vaikka tutkimuksen mukaan muutos ei ole aikaisempaan verrattuna kovin suuri.

Tutkimuksen mukaan työ voi itse asiassa olla perhe-elämän kannalta voimavara. Kaksi kolmesta perheellisestä palkansaajasta katsoo jaksavansa paremmin lasten kanssa, koska käy töissä, sanoo dosentti Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta.

– Työ ei ole perheen kannalta pelkkä rasite, vaan perheellisen velvollisuuksien kannalta se voi olla myös voimavara. On kyse tasapainosta. Kun kotona asiat ovat hyvin, se heijastuu töihinkin, Pyöriä sanoo.

Sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti tutkii kymmenen hengen tutkimusryhmän kanssa sitä, miten työn ajallinen joustavuus vaikuttaa työuraan ja perhe-elämään. Ajallisesti joustava työ tarkoittaa esimerkiksi osa- tai määräaikaista työtä sekä ilta-, yö- tai viikonlopputöitä.

Lisäksi tutkimusryhmä selvittää koetun kiireen vaikutusta sairauspoissaoloihin. Yhteys oli selvä: kiireen kokemus lisäsi sairastelua.

– 1980-luvulta asti on keskusteltu siitä, että arkipäiviin ja päiväsaikaan sijoittuva työ olisi katoamassa ja työtä tehdään tulevaisuudessa ympäri vuorokauden. Meidän tuloksemme on, että sen suuntaista kehitystä on, mutta muutos ei ole radikaali, Nätti sanoo.

 

Suurin osa suomalaisista tekee perinteistä päivätyötä omalla työpaikallaan. Ylemmät toimihenkilöt, joiden työ on usein ajasta ja paikasta riippumatonta tietotyötä, työskentelevät virka-aikaan ja omalla konttorillaan jopa useammin kuin palkansaajat keskimäärin.

Koko Euroopassa säännöllinen ilta- ja yötyö on vähentynyt, mutta satunnainen iltaisin työskentely on lisääntynyt.

Tulos vastaa hyvin sitä, mitä Suomessakin on tapahtunut.

– Töissä, joissa tehdään säännöllisesti ilta- ja yötyötä, ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Satunnaisen iltatyöskentelyn takana voi olla ilmiö, jossa kotona vastataan sähköposteihin ja valmistellaan seuraavaa työpäivää, Jouko Nätti sanoo.

 

1980-luvulta asti on keskusteltu siitä, että arkipäiviin ja päiväsaikaan sijoittuva työ olisi katoamassa.

 

Osa-aikaista työtä tekevien joukko on kirjava. Toiset tekevät osa-aikatyötä esimerkiksi opiskeluiden ohessa, jolloin kyse on välivaiheesta. Toiset tekevät osa-aikatyötä siksi, ettei kokoaikatyötä ole saatavilla.

Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tehneillä osa-aikaisuus ennustaa huonoa tulevan työuran kannalta. Neljän ja kahdeksan vuoden seurantajaksoilla vastentahtoisesti osa-aikatyötä tehneillä on vähemmän työllisyyskuukausia ja enemmän työttömyyskuukausia kuin kokoaikaista työtä tekevillä.

Määräaikaista työtä tekevillä vaikutukset ovat samansuuntaisia.

– Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus on pakkorako, ja asema työmarkkinoilla on kokoaikatyötä tekeviä heikompi. Syynä voi olla se, että omalla alueella ei ole tarpeeksi töitä tai koulutus on vääränlainen.

Flexlife-tutkimushankkeen pääasiallisena aineistona ovat Tilastokeskuksen työolotutkimukset, joita on yhdistetty muihin tilastoaineistoihin ja haastatteluihin. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

 

Epätyypilliset työajat näyttävät lisäävän myös avioeron riskiä. Vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa Jouko Nätti selvitti kollegoidensa kanssa, paljonko päivätyötä ja ei-päivätyötä tekevät viettävät aikaa puolisonsa kanssa. Vain vähän aikaa puolisonsa kanssa viettävillä eroriski oli selvästi suurin.

Merkittävin eroriski oli ihmisillä, jotka työskentelivät epätyypillisiin aikoihin, kuten iltaisin ja viikonloppuisin sekä viettivät vähän aikaa puolisonsa kanssa.

– Paras tilanne on pariskunnilla, jotka tekevät työtä päivisin ja viettävät paljon aikaa yhdessä, Nätti sanoo.

Viime vuosina kauppojen aukioloja on höllennetty, jolloin kaupan alan työntekijät joutuvat aikaisempaa useammin töihin viikonloppuina, iltaisin tai juhlapyhinä.

Johtaako tämä siihen, että kaupan alalla työskentelevien perheiden hajoamisriski kasvaa?

– Viikonlopputyö on hieman yleistynyt eikä avioerojen aste ole ainakaan pienentynyt, mutta välittäviä tekijöitä on monia. Tämä olisi kuitenkin mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Teksti Mari Valkonen
Kuva Jonne Renvall

 

Etätyömahdollisuus jää käyttämättä

Suomalaisten mahdollisuudet etätyön tekemiseen ovat viime vuosikymmenien aikana moninkertaistuneet. Peräti joka viides palkansaaja on sopinut työnantajansa kanssa osittaisesta kotona työskentelemisestä. Vuonna 1990 vastaava sopimus oli kahdella sadasta.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusten mukaan kotona ansiotyön tekemiseen käytetty aika ei kuitenkaan ole vuosina 1979–2010 kasvanut juuri lainkaan, sanoo dosentti Pasi Pyöriä.

– Vaikka lupa etätyön tekemiseen olisikin, sitä ei hyödynnetä täysmääräisesti. Voi kuitenkin olla, että aineistomme ei tavoita kaikkein lyhimpiä työhön käytettyjä episodeja. Jos katsotaan telkkariuutisten äärellä sähköposti, sitä ei välttämättä kirjata ajankäyttöpäiväkirjaan ansiotyön tekemiseksi.

Tällä hetkellä kotona tehtävä etätyö Pyöriän mukaan ennen kaikkea täydentää työnantajan tiloissa tehtävää työtä.

–Vielä ei ole tapahtunut niin laajamittaista kulttuurista muutosta, että kokonaisia päiviä tai useita päiviä viikossa pyhitettäisiin etätyölle.

 

Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat niin tärkeitä, ettei niitä voi korvata tietotekniikalla.

 

Työntekijät pitävät etätyön hyviä puolia merkittävinä. Kotona työtä on mahdollista tehdä ilman keskeytyksiä ja omassa rytmissä. Etätyöllä on merkitystä myös ilmaston ja ruuhkien kannalta, kun työmatkaliikenne ja päästöt vähenevät.

Pyöriä sanoo tutkimustuloksen kielivän siitä, että työpaikalla työskentelyn etuja pidetään kuitenkin etätyön tekemistä suurempina.

– Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat niin tärkeitä, ettei niitä voi korvata tietotekniikalla. Joko niin, että useasti päivässä tarvitaan työkavereiden apua tai niin, että epävirallinen yhteisöllisyys – ajatusten vaihto kahvihuoneessa ja käytävillä – koetaan tärkeänä, Pyöriä sanoo.

Pyöriä kuitenkin kannustaa pitämään etätyöpäiviä. Vaikka sitten harvemmin, mutta kokonaisia päiviä silloin tällöin.

– Silloin pystyisi tekemään keskittymistä vaativaa työtä, mihin ei välttämättä ole mahdollisuutta avokonttorin melussa.