Turvallisuus on ennakointia


Korkea koulutustaso ja vahvat julkiset instituutiot ovat Suomen vahvuus kyberturvallisuudessa.

Suorien verkkohyökkäysten lisäksi uhkana on tilanne, jossa ulkopuolinen taho alkaisi vääristellä yksilöiden ja viranomaisten tietoja, mikä heikentäisi ihmisten luottamusta järjestelmään.

 

Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti sekä Suomessa että maailmalla. Teknologinen kehitys vie yhä suuremman osan yhteiskunnan toimintoja digitaaliseen maailmaan, jolloin myös kyberuhkat lisääntyvät.

Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset ovat julkisesti todenneet, että Venäjä sekaantui edellisiin presidentinvaaleihin muun muassa levittämällä valeuutisia sosiaalisen median kautta. Myös Brexitissä on nähty viitteitä Iso-Britannian ulkopuolisesta mielipidevaikuttamisesta.

Samoja kysymyksiä pohditaan parhaillaan ympäri maailmaa. Suomessa kiirehditään uutta tiedustelulainsäädäntöä, jonka pitäisi parantaa tiedustelun tasoa laajentamalla viranomaisten oikeuksia.

 

Suomen vahvuuksia kyberturvallisuuden alueella ovat korkea koulutus ja luotettavat julkiset instituutiot.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen on työssään tarkastellut resilienssin käsitettä. Resilienssillä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä selvitä yllättävästä tapahtumasta, kuten luonnonkatastrofista tai terrori-iskusta. Suomessa resilienssi on kansainvälisesti verrattuna suhteellisen korkealla tasolla.

Myös suomalaisten sosiaalinen koheesio eli yhteenkuuluvuus on Hyvösen mukaan vahvaa verrattuna moniin muihin maihin. Poliittisista jakolinjoista huolimatta suomalaiset ovat tärkeimmistä kysymyksistä, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon tärkeydestä, pääasiassa samaa mieltä.

Yhteiskunnallinen vakaus ja luottamus hallintoa kohtaa lisäävät valtion vastustuskykyä kyberuhkia vastaan.

– Perinteisesti Suomen ratkaisu on ollut, että alueiden väliset erot pyritään pitämään pieninä. Tästä ollaan parin viimeisen hallituksen aikana ehkä hiukan lipsuttu. Ei ole otettu isoja kehitysaskeleita klassisen peruskoulujärjestelmän puolesta, Hyvönen toteaa.

 

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell osallistui infosotaa ja kyberturvallisuutta käsitelleeseen paneelikeskusteluun Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa tammikuussa. Valeuutiset ja disinformaatio ovat Limnellin mielestä alati kasvavia uhkakuvia, joiden vaarallisuus kasvaa teknologian kehittymisen myötä.

– Esimerkiksi Itä-Ukrainassa Venäjä käyttää lennokkeja, jotka kykenevät lähettämään tietylle alueelle kohdennettuja tekstiviestejä luoden näin epävakautta. Ja tämä on mielestäni vasta alkua, kun otamme huomioon teknologisen kehittymisen, Limnell totesi puheessaan.

Kun ihmiset ajattelevat kyberturvallisuutta, uhkakuvana on usein pimeässä huoneessa istuva hakkeri, joka murtautuu pankkitileille tai varastaa salaisia tietoja myydäkseen ne eteenpäin. Valoa pimeyteen -tapahtuman paneelikeskustelussa nousi kuitenkin esiin toisenlaisia uhkakuvia, jotka usein jäävät huomiotta.

Kuvitellaan tilanne, jossa jokin ulkopuolinen toimija kykenisi murtautumaan suomalaisten terveystietoihin ja näin vaarantaisi tietojen oikeellisuuden. Yksittäisen ihmisen kohdalla tällä saattaisi olla hyvin vakavia seurauksia. Yhteiskunnan tasolla luottamus koko terveydenhoitojärjestelmään horjuisi, jos emme voisi enää luottaa potilastietoihin. Tietojen epäluotettavuus ruuhkauttaisi hoitopolut ja kustannukset nousisivat.

Toinen esimerkki kohdistuu demokratian peruspilariin: äänestämiseen. Kun valtio valitsee uutta johtajaa tai parlamenttia, tietty osa äänestäjistä ei ole vielä muutamaa päivää ennen vaaleja tehnyt päätöstä omasta ehdokkaasta. Jos vaalit ovat tasaiset ja päättämättömien äänestäjien joukko on riittävän suuri, netin kautta tapahtuvalla mielipidevaikuttamisella voidaan ehkä keikauttaa koko vaalit haluttuun suuntaan.

– Jos esimerkiksi Facebook pystyisi datan avulla päättelemään, ketkä eivät vielä ole päättäneet kantaansa, se voisi tarjota näille ihmisille tietynlaisia uutisia. Näin voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan ihmisten toimintaan äänestyskopissa, Limnell totesi.

 

Edellä esitetyn kaltaiset skenaariot ovat kuitenkin hypoteettisia. Tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen toteaakin, että tutkijayhteisössä ei ole yksimielisyyttä siitä, kuinka todennäköisiä esimerkiksi laajat tietoverkkoiskut ovat. Samaan hengenvetoon hän korostaa tasalaatuisen koulutuksen merkitystä turvallisuuden takaajana.

– Turvallisuuden kehittymistä on vaikea erottaa muista politiikan alueista. Esimerkiksi voidaan nostaa koulutuksen eriytyminen. Jos koulujen välillä on eroja opetuksen laadussa, tämä voidaan nähdä turvallisuusuhkana. Perusturvallisuus on tärkeää kriisin keskellä ja koulutus on iso osa perusturvallisuutta, Hyvönen sanoo.

Teksti Jaakko Kinnunen
Kuvitus Jonne Renvall

 

Ydinisku vai virheellinen hälytys?

Havaijilaiset kokivat tammikuussa järkytyksen, kun viranomaisten hälytystekstiviesti ilmoitti, että mannertenvälinen ballistinen ohjus on laukaistu kohti Havaijia. Ihmisiä kehotettiin hakeutumaan suojaan välittömästi. Viestissä korostettiin, että kyseessä ei ole harjoitus.

Viesti aiheutti välittömän paniikin, kun ihmiset yrittivät epätoivoisesti hakeutua suojaan ja kasata perheenjäseniään yhteen. Vanhemmat kyyristelivät lastensa kanssa kylpyammeissa, ja autoilijat pysähtyivät tunneleihin ruuhkauttaen samalla liikenteen.

38 minuuttia hälytyksen jälkeen viranomaiset lähettivät toisen tekstiviestin, jossa ilmoitettiin ensimmäisen viestin olleen virheellinen. Yksi valtion työntekijöistä oli vahingossa painanut väärää nappia rutiiniharjoituksen yhteydessä. Järjestelmää parannettiin tapauksen jälkeen. Jatkossa kahden ihmisen täytyy hyväksyä ulos lähtevät ilmoitukset. Myös järjestelmän toimintanopeutta parannettiin.

Havaijilaisten reaktio oli ymmärrettävä, kun otetaan huomioon USA:n ja Pohjois-Korean kiristyneet välit ja puheet ydinaseiden käytöstä. Mannertenvälinen ohjus kykenee matkaamaan Korean niemimaalta Havaijille vain reilussa puolessa tunnissa.

Tapaus herätti keskustelun hälytysjärjestelmien luotettavuudesta. Inhimillisten virheiden lisäksi pelkona on tilanne, jossa ulkopuolinen taho tunkeutuisi hälytysjärjestelmään ja aiheuttaisi kaaoksen virheellisellä hälytyksellä. Pahimmassa tapauksessa tuo taho voisi lamauttaa koko järjestelmän kriisitilanteen aikana.

Viranomaiset korostivat tapauksen jälkeen järjestelmien luotettavuuden merkitystä. Ihmisten täytyy voida luottaa viranomaisten viestintään kriisin aikana. Yksittäisen työntekijän virheen lisäksi uhkana on vihamielinen toimija, joka haluaa kylvää yhteiskuntaan kaaosta ja rapauttaa ihmisten luottamuksen järjestelmään.

Teksti Jaakko Kinnunen