Talouskuri ei kurita vain köyhiä

Mark Blyth: Talouskuri. Vaarallisen opin historia. Vastapaino 2017.

Mikä: Kirjassa arvostellaan nykyajan mantraa, talouskuria. Kirjoittaja esittelee talouskurin historiaa ja huomaa, että esimerkiksi ensimmäisen ja toisen maailmansodan lamat johtuivat paljolti talouskurista. Kun kaikki säästävät yhtä aikaa, kukaan ei osta eikä kukaan tuota, jolloin talous hidastuu ja lamaantuu. Sotien välillä Keynes esittikin, että https://aikalainen.uta.fi/wordpress/wp-admin/post-new.php#edit_timestampostovoiman elvyttämiseksi talouteen pitäisi pikemminkin pumpata rahaa. Talouskurin suurin vinoutuma on pankkien vastuuttomuus: Suuret pankit pelastetaan verorahoilla, ja sitten syytetään julkista valtaa tuhlaamisesta.

Kiitämme: Kirja on todella perusteellinen selvitys talouskurin olemuksesta. Sen teoreettista historiaa esitellään valaisevasti filosofi John Lockesta ja David Humesta lähtien. Eri maiden talouskurien muodot ja tulokset analysoidaan tarkoin.

Moitimme: Kirjoittaja toteaa, että talouskurin säästäväisyys on moraalinen ihanne ja kova kuri rangaistus kulutusjuhlista. Kirjoittaja ei viittaa missään kohdassa Max Weberin väitteeseen, että kapitalismin säästämisetiikka liittyy protestanttiseen askeettiseen moraaliin. Weberin analysoiminen toisi uusia ulottuvuuksia talouskurin olemuksiin.

Opimme: Talouskuri ei kurita vain köyhiä, vaan siitä kärsivät myös rikkaat, kun talous syöksyy yhä syvemmälle lamaan.

Jäi mieleen: Omakohtainen lähtökohta. Kirjoittaja toteaa, että hän on itse köyhästä kodista, eikä olisi pystynyt ponnistamaan professorin asemaan ilman ilmaista koulutusta tarjoavaa hyvinvointivaltiota.

Pekka Wahlstedt