Tasa-arvon tulee olla yliopiston kulmakivi

Häirintään puututaan heti. Tasa-arvon perinne halutaan myös uuteen korkeakouluyhteisöön.

 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän Johanna Kujala, Ismo Isopoussu, Tarja Tiainen ja Niina Puronurmi valvovat tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita yliopistossa. Ryhmään kuuluu lisäksi Tamy:n nimittämä opiskelijajäsen Paula Saarinen. ”Siitä miten asiat nyt ovat, ei voi päätellä, että miten asioiden tulisi olla. Tasa-arvoa voi aina kehittää”, ryhmä sanoo.

 

Jotkut asiat vaativat julistusta, ja seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi on yksi näistä asioista. ”Tampereen yliopistossa vallitsee seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi. Tampereen yliopisto suhtautuu erittäin vakavasti asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun ja siihen, että häirinnän kokemukset ovat koskettaneet myös yliopistomaailmaa.”

Näin todetaan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän julkilausumassa, joka annettiin helmikuun lopulla.

Henkilökunnalle ja opiskelijoille tehtävien hyvinvointikyselyjen mukaan seksuaalista häirintää ei juuri esiinny yliopistossa, mutta yksikin tapaus on liikaa.

– Asiaa ei pidä vähätellä vaan päinvastoin pitää esillä. Keskustelu itsessään on jo tärkeää, jotta mahdollisista epäkohdista uskalletaan puhua, sanoo Tampereen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän puheenjohtaja, professori Johanna Kujala.

– Yliopisto on suuri yhteiskunnallinen toimija. Meidän täytyy pitää esillä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja toimia näiden asioiden malliorganisaationa.

– On myös muistettava, että kukaan ei tiedä, kuinka paljon häirintää todellisuudessa esiintyy, koska vain dokumentoiduista tapahtumista on tietoa, työryhmän asiantuntijajäsen ja sihteeri, hallintopäällikkö Niina Puronurmi lisää.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. Sillä loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

 

Määrällisesti häirintäilmoituksia on tullut tietoon todella vähän, eli siltä osin tilanne näyttää hyvältä.

 

Yliopiston häirintäyhdyshenkilöitä ovat Päivi Salojärvi ja Ismo Isopoussu. Työsuojeluvaltuutettunakin toimiva Isopoussu on ollut häirintäyhdyshenkilön tehtävässä puolitoista vuotta.

– Määrällisesti häirintäilmoituksia on tullut tietooni todella vähän, eli siltä osin tilanne näyttää hyvältä, Isopoussu sanoo.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä ei käsittele yksittäistapauksia, vaan antaa lausuntoja tasa-arvoisten käytäntöjen kehittämisestä yliopistossa. Myös heille tulee yhteydenottoja ja ehdotuksia, joiden pohjalta ryhmä voi tehdä kannanottoja.

Hiljattain ryhmä otti kantaa perhevapaiden paremman tukemisen puolesta, niin että määräaikaisessakin työsuhteessa olevilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet pitää perhevapaata.

 

Tasa-arvoasiat ovat siis Tampereen yliopistossa pääosin hyvällä tolalla, mutta yksi suuri huoli on näköpiirissä: Miten taataan, että tasa-arvoperinne siirtyy uuteen korkeakouluyhteisöön?

– Tampereen yliopiston kolmikantaperinne on edistänyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Uuden korkeakoulun johtosäännössä kolmikanta on heitetty ainakin osittain romukoppaan, professori Johanna Kujala sanoo.

Kolmikanta tarkoittaa sitä, että eri henkilöstöryhmillä on yhtä suuri edustus yliopiston virallisissa toimielimissä. Henkilöstöryhmiä ovat professorit, opiskelijat ja muu henkilökunta.

Huoli tuli esiin sukupuolentutkimuksen oppiaineen järjestämässä seminaarissa, jossa oli tulevan Tampere3-yhteisön kaikkien korkeakoulujen edustajat mukana.

–Myös tieteenalakohtaisesti korkeakouluilla on suuria eroja. Eroja toki on ollut Tampereen yliopiston sisälläkin eri tieteenalojen välillä, mutta työtä tasa-arvon eteen on tehty meillä pitkään systemaattisesti, Kujala sanoo.

Esimerkiksi tekniset alat ovat miesvoittoisia, ja tämä näkyy tutkimusten mukaan myös alojen palkkauksessa.

 

Jos kohtaat häirintää, toimi näin:

*Reagoi heti, älä jää odottamaan, että tilanne menisi ohi.

*Ilmaise häiritsijälle suullisesti tai kirjallisesti, että et hyväksy hänen toimintaansa.

*Ota yhteyttä esimieheen, työsuojeluvaltuutettuun, häirintäyhdyshenkilöön tai työterveyteen.

*Pidä kirjaa tapahtumista.

*Pyydä apua ja tukea. Yhteydenotto häirintäyhdyshenkilöön on luottamuksellinen ja asioita käydään selvittämään vain häirityksi tulleen omalla suostumuksella.

 

Teksti Tiina Lankinen

Kuva Jonne Renvall