Hulevedet rikastavat kaupunkiluontoa

Anna Heikkinen

Viime syksynä hulevedet herättivät vilkasta keskustelua, kun Aamulehti uutisoi Tampereen, Nokian ja Lempäälän ottavan käyttöön uuden hulevesimaksun. Keskustelussa hulevesiä käsiteltiin kustannuksena ja hulevesimaksua kritisoitiin kuntalaisten riistämisenä. Kiivas keskustelu on sittemmin hautunut talven lumikuorman alle. Pian kevätaurinko alkaa kuitenkin taas tehdä taikojaan muuttaen lumen ja jään virtaavaksi vedeksi.

Hulevesien määrittäminen pakolliseksi kulueräksi ja haitaksi on yksinkertaistavaa. Avoimiin vesiin ja maisemointiin perustuvat hulevesiratkaisut, kuten purot, lammet, viherkatot ja katujen viherrakenteet, ovat korvaamassa perinteistä hulevesien viemäröintiä. Uudet ratkaisut rikastavat kaupunkiluontoa ja edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia jatkuvasti kasvavissa kaupungeissa.

Hulevesien hallinta tarkoittaa sade- ja sulamisvesien ohjaamista, viivyttämistä ja puhdistamista. Hulevedet tulevat näkyviksi kaupunkikuvassa erityisesti kesäisin rankkasateiden yhteydessä katujen ja risteysalueiden tulviessa.

Tutkimme hulevesiä ja muita kaupunkiluonnon uusia muotoja Suomen Akatemian rahoittamassa Business to Nature -hankkeessa. Tutkimuksemme näkökulmasta moninaiset hulevesirakenteet ovat ennen kaikkea valtava mahdollisuus elävälle, viihtyisälle ja monipuoliselle (jopa villille) kaupunkiluonnolle. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kaupunkiluonto on ensiarvoisen tärkeää kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä. Elävä luonto tuottaa kaupungeille ja kaupunkilaisille elinvoimaa ja virkistystä, positiivisia terveysvaikutuksia sekä puhdasta vettä ja ilmaa. Tampereella on esimerkiksi Vuoreksessa pioneerimaisesti otettu käyttöön kansainvälisiä avoimiin vesiin perustuvia hulevesiratkaisuja.

Uusien hulevesialueiden rakentaminen tarjoaa myös mahdollisuuksia kaupunkilaisille osallistua konkreettisesti kaupunkiympäristön kehittämiseen. Kukapa olisi keskeisemmässä asemassa oman elinympäristönsä suunnittelussa kuin kaupunkilainen? Toistaiseksi kaupunkilaisten ääntä on hyödynnetty valitettavan vähän ja osallistuminen on typistetty lähinnä tavanomaisiin virallisen kaavan mukaan eteneviin vuorovaikutusprosesseihin. Näiden rinnalle tarvitaan paikallisia ja spontaaneja vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Hulevedet ovat läsnä kaikkialla kaupungeissa ja niissä on merkittävä potentiaali muuttaa kaupunkeja kestävämmiksi, avoimemmiksi ja osallistavammiksi. Siksi hulevedet ovat paljon enemmän kuin vain kustannus ja välttämätön paha – ne ovat mahdollisuus elävän kaupunkiluonnon ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kirjoittaja on kestävän liiketoiminnan tutkijatohtori Tampereen yliopistossa.