Populismi on osa demokratiaa

 

Jan-Werner Muller: Mitä on populismi? Niin&näin 2017.
 

Mikä: Populismista puhutaan paljon, mutta siitä ei ole olemassa tieteellistä teoriaa. Muller paikkaa aukkoa teoksessaan. Populismin lähtökohtana on idealistinen käsitys puhtaasta, homogeenisesta ja alkuperäisestä kansasta, jota populisti väittää edustavansa. Jos populisti ei menesty vaaleissa, hän syyttää korruptoitunutta eliittiä kansan harhauttamisesta. Empiirinen kansa on populistille eri asia kuin moralisoitu ideaalikansa. Yksi ja yhtenäinen kansa sulkee myös ulkopuolelleen moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden.

 

Kiitämme: Kirjassa on paljon käytännön esimerkkejä eri maiden populisteista ja populistijohtajista. Heitä esitellään ja arvioidaan tasapuolisesti ja neutraalisti aatteeseen katsomatta.

 

Moitimme: Muutenkin suppean kirjan teoreettinen osuus jää lyhyeksi ja luonnoksenomaiseksi ja tiivistyy kirjan lopussa seitsemään teesiin. Myöskään muihin teoreetikoihin ei juuri viitata ja vedota.

 

Kenelle: Kaikille populistien kohteista ja populisteista populismin kriitikoihin.

 

Jäi mieleen: Populismi ei ole mikään väliaikainen ilmiö, vaan sisäänrakennettu edustukselliseen demokratiaan. Näin populismista ei koskaan päästä eroon niin kauan kuin suuriin massoihin vedotaan. Äänestihän kansa suoran demokratian kehdossa, antiikin Kreikan Ateenassa, filosofi Sokrateelle kuolemantuomion, kun tämä arvosteli populistien retorisia temppuja ja opasti kansalaisia kriittiseen ajatteluun.

Pekka Wahlstedt