Mitä tapahtui – ja miten se koettiin

–Haluamme tuoda historian selittämiseen uuden elementin, joka mielestämme on aliarvostettu. Käyttämällä kokemuksen näkökulmaa tutkimuksessa voimme yhdistää arkiset, tavisten kokemukset suuriin rakenteellisiin muutoksiin, sanoo huippuyksikön johtaja Pertti Haapala (vasemmalla). Huippuyksikön kolmea tutkimuslinjaa – kansakuntaa, uskoa ja hyvinvointivaltiota – johtavat tutkijatohtori Ville Kivimäki, akatemiatutkija Raisa Toivo (oikealla) ja professori Pirjo Markkola.

Uusi huippuyksikkö tutkii kokemuksia.

Lapsen huostaanotto, tai Kelan ilmainen äitiyspakkaus odottaville vanhemmille. Kaksi ääriesimerkkiä siitä, kuinka erilaisia ihmisten kohtaamiset yhteiskunnan kanssa voivat olla.

Uusi kokemuksen historian huippuyksikkö (HEX) nostaa historian tutkimuksen keskiöön inhimillisen kokemuksen. Se tutkii, miten kokemusten avulla voidaan ymmärtää ja selittää menneisyyttä ja tämän päivän yhteiskuntaa.

Hyvinvointivaltiota koskevassa tutkimuksessa käytössä on esimerkiksi haastatteluaineisto 300 lastensuojelun huostaan ottamasta ihmisestä. Sen avulla selvitetään, millaisia kaltoinkohtelun kokemuksia heillä on. Aineistoa tullaan laajentamaan myös onnistuneisiin lastensuojelutapauksiin.

– Hyvinvointivaltion kannatus perustuu siihen, miten ihmiset kokevat päivittäiset kohtaamiset yhteiskunnan instituutioiden kanssa, professori Pirjo Markkola sanoo.

– Lapsen huostaanotto teettää aivan toisenlaista suhdetta yhteiskuntaan kuin vaikkapa uusien vanhempien vastaanottama äitiyspakkaus tai Kelan palvelutaksi.

 

Kokemuksen historian huippuyksikkö jakaantuu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat eletty kansakunta, eletty usko ja eletty hyvinvointivaltio. Teemat valittiin, koska ne ovat ihmiselämän ikuisuuskysymyksiä, jotka ovat läsnä menneisyydessä ja nykyhetkessä, ja niillä on myös tulevaisuusarvoa.

– Uskonto, kansakunta tai hyvinvointivaltio eivät toimi, jolleivat ne jotenkin resonoi ihmisten kokemusten kanssa. Ihmisten täytyy luottaa järjestelmiin, ja luottamus syntyy kokemuksista, sanoo huippuyksikön johtaja, professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta.

Aiempaa historiantutkimusta voi kritisoida tapahtumakeskeiseksi ja politiikkavetoiseksi. Haapalan mukaan kokemuksista kyllä puhutaan paljon historiallisissa tapahtumissa, mutta vain yksittäisiin tapahtumiin liittyen tai erityisaloilla, kuten tunteiden historiassa tai traumojen tutkimuksessa.

– Samalla tavalla systemaattista kokemuksen tutkimusta historian alalla ei ole aiemmin tehty.

Kokemuksia tutkimalla voidaan lähestyä uusin silmin monenlaisia aiheita.  Olennainen osa kokemuksen historiaa on ihmisten tekojen tutkiminen.

– Tekojen ja kenties materiaalisen todistusaineiston kautta pääsemme kiinni kokemuksiin, joista ihmiset eivät ole puhuneet tai kirjoittaneet, sanoo akatemiatutkija Raisa Toivo.

 

Kansakunnat saavat voimaa ja jatkuvuutta kokemuksista, jotka siirretään sukupolvelta toiselle. Koko 1900-luvun jälkipuoliskon nationalismin eli kansallisuusaatteen ja kansakuntien on ennustettu rapistuvan, mutta on käynyt päinvastoin.

– Nyt vuonna 2018 nationalismin aate elää vahvempana kuin pitkiin aikoihin, sanoo tutkijatohtori Ville Kivimäki.

Samat tekijät eivät enää synnytä nationalismia nykypäivänä kuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tutkijoita kiinnostaa, mikä tekee nykyajan kansakunnista voimakkaita ja miksi ihmiset samaistuvat niihin niin vahvasti.

Kivimäen mukaan kansallisuusaate välittyy etenkin kasvatuksessa. Me-puheen myötä menneisyyden kokemukset delegoidaan uusille sukupolville kouluissa, kodeissa ja seurakunnissa ja kansalaisyhdistyksissä. Näin koemme omiksemme sellaisia historian tapahtumia joita emme ole itse henkilökohtaisesti kokeneet, esimerkiksi Suomen talvi- ja jatkosodan. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, miten lapset ja nuoret reagoivat me-puheeseen.

– Tutkimme, minkä vuoksi ihmiset alkavat elää elämäänsä kansakunnan kautta ja samalla rakentamaan sitä, Kivimäki sanoo.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall

 

Tieteen huippuyksiköt

  • Suomen Akatemia nimitti Tampereen yliopistoon kaksi uutta tieteen huippuyksikköä: pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön ja kokemuksen historian huippuyksikön. Lisäksi yliopisto on mukana kolmessa muussa huippuyksikössä (kasvaingenetiikan, monikudosmallintamisen ja ikääntymisen tutkimus).
  • Huippuyksikkökausi kestää kahdeksan vuotta.
  • Uusia huippuyksiköitä valittiin Suomesta 12 kappaletta, ja hakuprosessissa olivat mukana kaikki tieteenalat.  Läpäisyprosentti oli 7.