Proteiinin toimintaa voidaan muokata ilman haittoja

FM Henrik Hammarénin lääketieteellisen biokemian väitöskirja Intramolecular regulation of Janus kinases (Janus-kinaasien molekyylinsisäinen säätely) tarkastettiin 15.12.2017.

Vastaväittäjänä oli professori Stefan Knapp (Frankfurtin yliopisto, Saksa).

 

Kuka olet? Filosofian maisteri Henrik Hammarén, 30, Tampere. Tieteenalana lääketieteellinen biokemia, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta.

Mitä tutkit? Tutkin solujen välistä viestintää ja sitä, miten tietyt tekijät välittävät viestejä solun sisällä. Tutkin mutaation vuoksi virheellisiä JAK-viestiproteiineja, jotka mutaation seurauksena viestivät liikaa. Tämä liikaviestintä aiheuttaa erilaisia sairauksia, kuten pahanlaatuisia veritauteja.

Mitä tuloksia sait? Rakensimme yhdessä New Yorkin yliopiston kanssa mallin siitä, miten JAK-proteiinin sisällä oleva alarakenne, pseudokinaasidomeeni, säätelee proteiinin toimintaa. Tämä rakenne selittää valtaosan kaikista tunnetuista JAK-proteiinin mutaatioista, joiden seurauksena proteiini viestii joko liikaa tai liian vähän.

Havaitsimme lisäksi, että jos teemme pseudokinaasidomeeniin tietynlaisen pienen muutoksen, haitallinen viestintä estyy, mutta normaali viestintä jatkuu. Jos samanlainen muutos voitaisiin tehdä lääkkeen avulla, meillä olisi ehkä täsmälääke, joka estää haitallista viestimistä, muttei häiritse normaalia toimintaa. Nykyiset JAK-lääkkeet eivät osaa erotella haitallista ja normaalia toimintaa, vaan vaikuttavat molempiin.

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa? Olen päässyt tutustumaan useisiin alan kansainvälisiin tutkijoihin ja osallistumaan kiinnostaviin konferensseihin. Tutkimus osui myös todella kiinnostavaan saumaan. JAK-proteiinien merkitys sairauksien hoidossa on kasvanut aivan viime vuosina nopeasti, joten olen päässyt tekemään tutkimusta kutkuttavassa vaiheessa, kun ollaan lähellä tutkimuksen lääkinnällistä hyödyntämistä.

Mikä oli hankalinta? Ensimmäiset pari vuotta olivat raskaita, sillä sekä aihe että metodit olivat uusia. Siinä tuli tehtyä virheitä ja hukattua aikaa, mutta ehkä se piti käydä läpi, että päästiin eteenpäin.

Mitäs nyt? Tarkoitus on jatkaa tutkimuksen parissa, mahdollisesti ulkomailla. Puolisoni Milka Hammarén väittelee myös nyt, ja sitten katsomme yhdessä, mikä olisi hyvä paikka jatkaa biolääketieteen parissa.