Elinkeinoelämä hallitsee puhetta ydinvoimasta


 

 

Pohjoisen ydinmylly: Julkinen keskustelu Fennovoiman ydinvoimalasta 2007-2013

The nuclear mill of the North: Public debate on Fennovoima nuclear power plant 2007–2013

Pertti Vehkalahden journalistiikan väitöskirja tarkastettiin 11.11.2017.

Vastaväittäjänä oli VTT, dosentti Tuomas Ylä-Anttila (Helsingin yliopisto).

 

Kuka olet? Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Pertti Vehkalahti, 47, Helsinki. Tieteenalana journalistiikka, viestintätieteiden tiedekunta.

 

Mitä tutkit? Tutkin julkista keskustelua Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta vuosina 2007–2013. Aineistona olivat Helsingin Sanomien, Kalevan ja Raahen Seudun journalistiset ja mielipideartikkelit.

Väitöskirjan kolmesta artikkelista ensimmäisessä tein määrällistä analyysiä siitä, mistä aiheista keskustelua käydään, ketkä ovat äänessä ja millaisia kantoja keskustelussa esiintyy. Toisessa artikkelissa tutkin ilmastonmuutosargumenttien käyttöä. Kolmanneksi tutkin sitä, miten keskustelussa puhutaan Venäjästä. Kun voimalahankkeen alussa osallisina oli vain länsimaisia toimijoita, kukaan ei puhunut niiden kotimaista. Mutta kun Rosatom tuli mukaan, antennit nousivat pystyyn.

 

Mitä tuloksia sait? Äänessä artikkeleissa olivat ennen muuta Fennovoima ja talous- ja elinkeinoelämä. Näin etenkin myönteisissä ja neutraaleissa jutuissa. Kansalaisjärjestöt joutuivat kamppailemaan ääneen pääsystä.

Ilmastonmuutospuhetta käytettiin taitavasti ydinvoiman perusteluna.

Venäjästä puhuttaessa taustalla jylläsivät vanhat Venäjää koskevat asenteet ja ennakkoluulot.

 

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa? Vertaispalaute. Vaikka ensin sapetti, että omaa loisteliasta tekstiä kommentoitiin tiukkasanaisesti, lopulta aina koitti kirkastumisen hetki, jolloin hoksasi, että lopputulos todella paranee kommenteista.

 

Mikä oli hankalinta? Varmaan hankaluuksiakin oli, mutta jostain syystä ne eivät nyt muistu mieleen.

 

Mitäs nyt? Jatkan aiheen parissa jollakin tavalla. Tämä aihe ei tyhjene yhteen väitöskirjaan.