5 faktaa: Koulun kehittäminen edellyttää kunnon pureskelua

    Tiina Soini-Ikosen vetämässä tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 75 koulua eri puolilta Suomea.

     

     

     

    Peruskoulujen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Tutkijat ovat seuranneet, miten uudistusprosessi on vaikuttanut koulujen kehittämiseen, oppimiseen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin.

    1. Opettajilla on iso rooli opetuksen kehittämisen ja oppimistulosten, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajien kyky ja halu oppia ja kehittyä yhdessä kollegoiden ja oppilaiden kanssa nostaa oppimistuloksia. Lisäksi sillä on yhteys opettajien vähäisempään kuormittumisen kokemukseen. Opettajilla on vaikutusta myös siihen, miten oppilaat suhtautuvat toisiinsa. Oppilaidenvälinen käyttäytymiskulttuuri resonoi sitä, miten opettajat suhtautuvat oppilaisiinsa.

    2. Opettaja ei kuitenkaan saisi jäädä yksin vastuuseen opetussuunnitelman soveltamisesta. Sen sijaan sitä, miten opetussuunnitelmaa koulussa sovelletaan, tulisi miettiä yhdessä koko koulun ja mielellään alueen koulujen kesken. Kuntien ja etenkin seutukuntien tasolla koulujen kehittämisessä on runsaasti osaamista. Mitä isommat verkostot, sitä laaja-alaisemmin niissä on myös mietitty kehittämisen soveltamista oman alueen kouluissa. Joillain alueilla on saatu hyviä kokemuksia myös rehtoreiden vertaisoppimisen verkostoista.

    3. Hyvä koulu rakentaa opetussuunnitelmasta omannäköisensä pedagogisen työkalun. Tämä edellyttää jaettua näkemystä siitä, mihin opetussuunnitelmalla pyritään ja millaista oppimista sillä halutaan edistää. Jaettu näkemys syntyy jatkuvassa merkityksen rakentelussa kaikkien koulun toimijoiden kesken.

    4. Hyvä koulu kiinnittää erityistä huomiota yhteisön hyvinvointiin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että hyvinvoinnilla on taipumus tarttua ja levitä. Koulut pedagogisina ympäristöinä ovat avainasemassa oppilaiden hyvinvoinnin rakentajina ja toimijuuden vahvistajina. Koulussa voi oppia matematiikkaa tai sen, että on matematiikassa ”tosi huono”.

    5. Vaikka suomalainen koulu on perinteisesti vahva instituutio, ilmassa on merkkejä rapautumisesta. Tästä kertovat muun muassa lukutaidon heikkeneminen ja huonontuneet Pisa-tulokset. Samaan aikaan suomalaista koulujärjestelmää viedään vahvasti ulkomaille. Vaarana on, että viennin huumassa unohdetaan koulun pitkäjänteinen kehittäminen, jota tarvitaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kehittämisen lähtökohtana pitäisi pureutua siihen, miten suomalainen koulu on rakentunut ja millainen kehittäminen tänään rakentaa hyvää koulua tulevaisuuteen.

     

    Tutkimusjohtaja Tiina Soini-Ikosen vetämässä School Matters -tutkimushankkeessa tarkastellaan koulun kehittämistä ja vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamista aina valtionhallinnon tasolta yksittäisten koulujen ja niiden oppilaiden kuulemiseen. Aineistot ovat monimenetelmällisiä ja pitkittäisiä ja ne kattavat muun muassa survey-kyselyjä ja haastatteluja. Mukana on kaikkiaan 75 koulua eri puolilta Suomea.