Teatterillisuus tuo menneisyyden nykyaikaan

    TTT:n Presidentti ja tyttö -näytelmässä pääosia esittävät Tommi Raitokari ja Maija Lang.

    Presidentti ja tyttö -näytelmä pyrkii luomaan Kekkosesta entistä monipuolisemman kuvan. Katsojaa muistutetaan jatkuvasti siitä, että kyseessä on esitys, ei todellisten tapahtumien jäljitelmä.

     

    Tampereen Työväen Teatterin syksyn ensi-iltoihin kuului Presidentti ja tyttö. Toimittaja Maarit Tyrkön kirjoihin pohjautuva esitys kertoo presidentti Urho Kekkosen ja nuoren toimittajan, tytön, suhteesta, joka syvenee vuosien myötä rakkaudeksi. Samalla käydään läpi poliittista historiaa.

    Näytelmän käsikirjoittanut dramaturgi Seija Holma varasi näytelmän oikeudet nopeasti sen jälkeen, kun Tyrkön omaelämäkerrallinen teos Presidentti ja toimittaja elokuussa 2016 ilmestyi.

    Tyrkön kirjassa Kekkosesta paljastuu Holman mukaan uusia puolia. Itsevaltaisen presidentin yksityiselämä oli tämän elinaikana hyvin salattu.

    – Minulle Tyrkön kirjat paljastivat, että hän oli myös huumorintajuinen, hyvä kirjoittaja ja hurmaava persoona. Näytelmän tarkoitus on rakentaa Kekkosen persoonaa aiempaa moniulotteisemmaksi, Holma sanoo.

     

    Esitys on ilahduttavan ajankohtainen teatterillisuutensa vuoksi, arvioi Tampereen yliopiston teatterityön professori Pauliina Hulkko. Katsoja etäännytetään huomaamaan, että kyseessä on teatteri, sen sijaan, että yritettäisiin jäljitellä todellisuutta.

    – Esitys onnistuu poistamaan pölyttyneisyyttä, vaikka ei juuri tuo Kekkosesta uutta. Se luottaa katsojan luentaan alusta saakka.

    Vaihtuvat lavasteet, rajallinen henkilöhahmojen määrä ja ulkopuolinen kertojahahmo tekevät katsojalle selväksi, että nyt esitetään teatteria.

    Todellisiin tapahtumiin perustuvien näytelmien viehätys on Hulkon mukaan siinä, että katsojat tunnistavat näytelmästä asioita. 1990-luvulla tehtiin useita Kekkos-näytelmiä, joissa esimerkiksi pyrittiin jäljittelemään presidentin ulkonäköä.

    TTT:n Presidentti ja tyttö -näytelmässä on erilainen lähtökohta, sillä pääosan esittäjän Tommi Raitolehto on olemukseltaan selvästi nuorempi kuin hänen esittämänsä kahdeksaakymmentä käyvä presidentti.

    Suomalaisesta politiikasta tehdään harvoin teatteria, koska se on vaikeaa. Susanna Kuparisen ja Jari Hanskan muutaman vuoden takainen Eduskunta-näytelmien trilogia oli poikkeus, mutta se edusti journalistista teatteria.

    – Tämä on teatterillista teatteria. Katsoja voi yhdistää historiallista faktaa ja teatterin taiteellisen ulottuvuuden, luoda oman dramaturgiansa, Hulkko sanoo.

    Holma kertoo leikitelleensä käsikirjoituksessa totuudella. Mikä on Tyrkön totuus, mikä näytelmän totuus ja mikä todellinen totuus? Historiaan perustuvassa näytelmässä suuren kaaren on oltava totta, mutta kohtaukset tehdään teatterin ehdoilla.

    – Jos esityksen nähtyään katsojalla on hämärä käsitys siitä, tapahtuiko näin oikeasti, se on esityksen vika, ei yleisön, Holma toteaa.

     

    Valtaapitävän miehen ja nuoren naisen suhde on tylsä asetelma, jota on vaikea ratkaista mielenkiintoisella tavalla.

     

    Presidentti ja tyttö kuvaa kauniisti lähes 80-vuotiaan presidentin ja nuoren naisen suhdetta. Keskinäinen kiintymys tuodaan esiin hienovaraisesti, mutta epätavallisessa tilanteessa pari ei pääse käyttäytymään rakastavaisten tavoin, vaikka tunteet käyvätkin selväksi.

    – Valtaapitävän miehen ja nuoren naisen suhde on tylsä asetelma, jota on vaikea ratkaista mielenkiintoisella tavalla, mutta ehkä esitys yrittää purkaa sitä. Onhan se yleisinhimillistä ja kiinnostavaa, että ihmisillä on kaikenlaisia suhteita, Hulkko toteaa.

    Holma kertoo, että juuri suhteen kuvaus on saanut kiitosta. Jos etukäteen moni on odottanut saavansa tietää, oliko pääparin välillä seksuaalista kanssakäymistä, esityksen jälkeen se ei ole tuntunut enää tärkeältä.

    – Suhteessa on enemmän erilaisia elementtejä kuin katsoja ehkä odottaa, ja esitys osoittaa, että rakkautta on monenlaista, Holma sanoo.

    Iäkkään presidentin ja nuoremman naisen suhde on ajankohtainen tällä hetkellä myös siksi, että istuvalla presidentillä ja tämän puolisolla on iso ikäero. Holma myöntää, että Sauli Niinistöstä ja Jenni Haukiostakin voisi varmasti kirjoittaa näytelmän, mutta silloin pitäisi miettiä tarkasti, mikä esityksen perustelisi.

    – Mikä kulma tekisi sen tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, mikä olisi näytelmän väite?

     

    Teksti: Sanna Sevänen

    Kuva: Kari Sunnari, TTT