Lähde itään, opiskelija!

    Tampereen yliopisto oli lokakuussa mukana opiskelijoiden rekrytointitapahtumassa Fudan-yliopistossa Shanghaissa.

    Opiskelijavaihto on paras tapa oppia kiinan kieli ja kulttuuri. Vararehtori Harri Melin toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä Tampereen ja Kiinan yliopistojen välille.

     

    Nuoria miehiä kehotettiin 1850-luvulla lähtemään Amerikan länteen ja kasvamaan maansa kanssa. Nykyinen iskulause suuntaisi kulun Kaukoitään. Niin nuorille miehille kuin naisillekin paras tapa oppia kiinaa ja tutustua idän kulttuuriin on lähteä opiskelijavaihtoon.

     

    Kiina on toinen maailman suurvalta USA:n rinnalla. Kiinassa pääsee ikään kuin kurkistamaan tulevaisuuteen, siihen mitä Suomessakin tapahtuu myöhemmin.

     

    Tampereen yliopisto oli lokakuussa mukana opiskelijoiden rekrytointitapahtumassa Fudan-yliopistossa Shanghaissa. Tapahtuma kuului Fudanin yliopiston pohjoismaisen keskuksen (Nordic Centre at Fudan University) syystapaamiseen, johon osallistuivat keskusta ylläpitävien pohjoismaisten yliopistojen edustajat. Nordic Centre at Fudan University -verkostossa on jäseninä Fudanin yliopiston lisäksi 23 pohjoismaista yliopistoa.

    Vararehtori Harri Melin oli tyytyväinen tapahtuman antiin.

    – Meidän ständillä kävi hyvin väkeä. Suomi ja Tampere kiinnostavat täällä yhdessä Kiinan parhaista yliopistoista. Varmasti saamme tasokkaita vierailijoita Tampereelle opiskelemaan, Melin toteaa.

    Nuoruudessaan 1970-luvun alkupuolen yliopistoradikalismissa mukana ollut Melin, 63, yllyttää myös suomalaisia nuoria lähtemään Kiinaan idän ihmeitä oppimaan.

    – Kiina on toinen maailman suurvalta USA:n rinnalla. Meidän opiskelijoille on paljon mahdollisuuksia täällä, koska niin monella suomalaisella firmalla on täällä yritystoimintaa.  Kiinassa pääsee ikään kuin kurkistamaan tulevaisuuteen, siihen mitä Suomessakin tapahtuu myöhemmin. Kielen ja kulttuurin tunteminen on avain opiskelussa ja työssäkin, ja ne oppii parhaiten vaihdossa paikan päällä, Melin toteaa.

    Hän kaipaa lisää yhteistyötä myös jatko-opiskelijoiden tekemisiin suomalaisten ja kiinalaisten yliopistojen välille.

    – Meidän kaikkien suhteiden Kiinan yliopistoihin pitäisi olla yhtä luonnollisia ja tiheitä kuin vaikka Uppsalan yliopiston kanssa.  Yhteistyö Kiinaan pitää saada normaaliksi ja arkipäiväiseksi osaksi Tampereen yliopiston toimintaa, Melin linjaa.

     

    Lähtijöitä Kiinan suuntaan saisi olla enemmän. Nyt tulijoiden määrä on noin kolme kertaa suurempi kuin lähtijöiden.

     

    Tampereen yliopistosta Kiinassa ja Hong Kongissa opiskelee lukuvuonna 2017–2018 kaikkiaan 19 suomalaista vaihto-opiskelijaa. Kiinalaisia vaihto-opiskelijoita puolestaan opiskelee Tampereella 47. Lisäksi Johtamiskorkeakoululla ja viestintätieteiden tiedekunnalla on omaa vaihtoa.

    – Vaihtoon lähtijät ovat yleensä ulospäinsuuntautuneita, opintoja on vähintään vuosi takana ja he ovat hieman useammin naisia kuin miehiä, Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Mursu luettelee vaihtoon lähtijöiden tunnusmerkkejä.

    ­– He ovat aika rohkeita ja seikkailunhaluisia, ja he hakevat elämäänsä jotain ihan muuta.

    Mursun mukaan Tampereen korkeakouluissa on sama tilanne kuin muissakin Suomen korkeimmissa oppilaitoksissa: tulijoita Kaukoidästä Suomeen on enemmän kuin opiskelijavaihtoon lähteviä Suomesta.

    – Lähtijöitä Kiinan suuntaan saisi olla enemmän. Nyt tulijoiden määrä on noin kolme kertaa suurempi kuin lähtijöiden, Mursu toteaa.

     

    Janna Kankkunen.

    Yksi Kiinassa vaihdossa opiskelevista Tampereen yliopiston opiskelijoista on Janna Kankkunen, 25. Hän on opiskellut Fudan-yliopistossa puolitoista kuukautta. Venäjän kieltä ja kulttuuria opiskellut Kankkunen suoritti kandiopinnot Joensuun yliopistossa (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) ja graduaan hän viimeistelee aiheenaan 2012 Euroviisuihin osallistuneet venäläismummot (Buranovskije babuški).

    – En osannut kiinaa tullessani. Mutta minut pelasti eräs mongolialainen tyttö, joka osasi kiinaa ja auttoi minua kaikissa käytännön asioissa. Meidän luokalla on noin 20 vaihto-opiskelijaa muun muassa Mauritiukselta, Uruguaysta, Thaimaasta, Venäjältä ja Ukrainasta, Kankkunen kertoo.

    Mustan vyön karatessa suorittanut Kankkunen aikoo opiskelun lisäksi opettaa latinalaistansseja Kiinassa. Hän on aikeissa jäädä maahan vaihtovuoden jälkeenkin.

    – En ole heti palaamassa Suomeen. Täytyy katsoa mitä vaihtoehtoja avautuu täällä vuoden olemisen jälkeen.

     

    Viisi vaihtotarinaa Kiinasta

    Tampereen yliopisto ja TTY tekevät yhteistyötä Communication University of Chinan Nanjingissa sijaitsevan kampuksen kanssa. Tapasimme viisi suomalaisopiskelijaa Nanjingissa 300 kilometrin päässä Shanghaista.

    Suomalaiset ovat ainoat ulkomaalaiset kampuksella. He saapuivat syyskuussa. Arki on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Tiukkaa kielen opiskelua on aamupäivisin, iltapäivällä tehdään vapaavalintaisia kulttuuriopintoja. Jokaisella suomalaisella on kaksi tutoria apunaan. Kielenä he käyttävät vielä pääasiassa englantia.

     

    Pauliina Kivineva, 23

    Tay, ympäristöpolitiikka ja aluetieteet.

    – Matkustin vuonna 2014 Lahdesta Ulan Batorin kautta Hanoihin. Matkasta jäi hämmennys, ja kaipuu Kiinaan. Kielet ovat muutenkin olleet aina lähellä sydäntä. En tiedä millaisissa työtehtävissä tulen tulevaisuudessa toimimaan, mutta lähitavoite on oppia sujuvasti kiinaa. Valmistun varmaankin 2020 tai 2021.

     

    Jenna Ijas, 22

    Tay, saksa ja kääntäminen.

    – En ollut suunnitellut lähteväni Kiinaan vaihto-oppilaaksi, mutta kun näin tammikuussa vaihtoilmoituksen, innostuin heti. Koska muita vaihto-oppilaita on täällä vähän, olemme väkisinkin paljon tekemisissä kiinalaisten kanssa. Mielestäni on hienoa opiskella kiinan kieltä ja kulttuuria näin autenttisessa ympäristössä. Nautin kielten opiskelusta, ja tavoitteenani on oppia sekä puhuttua että kirjoitettua kiinaa.  Valmistun mahdollisesti   2020, ja sen jälkeen haluaisin työskennellä kääntäjänä.

     

    Niina Ojanen, 27

    TTY, arkkitehtuuri.

    – Kiina on minulle tuttua, koska olin vuoden vaihto-oppilaana Hong Kongissa lukioaikaan. Lisäksi olen opiskellut kansanopistossa kiinaa vuoden. Toivon voivani yhdistää kiinan ja arkkitehtuurin työelämässä.

     

     

    Jukka Pajarinen, 26

    TTY, AMK-insinööri.

    – Kiina on kiehtonut lapsesta saakka, kungfu ja kaikki sellainen. Opiskelu kiinassa on looginen päätepiste ja samalla unelman täyttymys. Kiinan osaamisesta on varmasti hyötyä työelämässä. Uskon valmistuvani 2019. Toivottavasti saan omalta alalta työpaikan ohjelmistosuunnittelijana ja pääsisin hyödyntämään kiinaa myös työssäni.

     

    Miikkael Salmi, 23

    Tay, Kauppatieteet, Johtamiskorkeakoulu.

    – Kiinaan tulo oli sattuman kauppaa. Tarkoitus oli mennä Texasiin. Mutta heti kandin teon jälkeen tämä paikka vapautui, ja tartuin tilaisuuteen. Aion tutkia maata ja markkinaa, koska pääaineeni Suomessa on markkinointi. Myös markkinoinnin data-analytiikka kiinnostaa. Pitkän ajan tavoitteeni on hankkia Kiinasta syväymmärrystä ja asiantuntijuutta, jota voisin tulevaisuudessa hyödyntää markkinoinnissa. Haluaisin myös olla mukana kehittämässä kiinalaisten ja suomalaisten välistä yritysmaailman yhteistyötä, ja motivoida ihmisiä tutustumaan Kiinaan.

     

    Tampere – Kiina

    Vuonna 2016 Tampereen yliopiston opiskelijat lähtivät eniten vaihtoon Saksaan, Ranskaan Espanjaan ja Kiinaan.

    Vaihtoon lähdön lisäksi paras mahdollisuus Tampereen yliopiston opiskelijoille opiskella Kiinan ja ylipäätään Aasian kulttuureja, yhteiskuntia, politiikkaa ja liike-elämää on ottaa kursseja Asianetistä: www.asianet.fi

    Asianetin kurssit ovat maksuttomia Tampereen yliopiston opiskelijoille.

    Tampereen yliopistossa on kaksi Kiinaan liittyvää tutkimusyksikköä: Tampere Research Centre for Russian and Chinese Media (TaRC), joka tutkii Venäjän ja Kiinan viestintää ja Sino-Finnish Education Research Centre, joka tekee yhteistyötä koulutuksen alalla (SFERC).

    Tampereen yliopisto tarjoaa kiinan opetusta kielikeskuksessa. Peruskursseja on neljä, ja niiden opetuskieli on englanti.

     

     

    Teksti Jaakko Takalainen

    Kuvat Juuso Takalainen

     

    Muokattu 4.12. klo 12.17: vaihtotarinoihin haastateltavien nimet oikeistu ja heidän kommenttejaan tarkennettu.