Jokainen sentti on ongelma

    Hanna Hyvärinen

     

    Just joo. Eiköhän tässä ole tärkeämpiäkin ongelmia ratkaistavana. Ja entäs sitten asevelvollisuus, miksi se ei koske naisia? Kyllä miehiäkin sorretaan!

    Muun muassa tällaisiin argumentteihin vastailin alkusyksystä, kun hurrasin sosiaalisessa mediassa sisustustekstiiliyritys Finlaysonin naisen euro -kampanjalle. Kampanja herätti suuria tunteita ja kiivasta keskustelua tasa-arvosta.

    Kovin hedelmälliseltä keskustelu ei tosin vaikuttanut. Kukin puolusti omia näkemyksiään, omaa asemaansa ja omia eurojaan.

    Mieltäni jäi kaihertamaan argumentti, jonka mukaan naisen euro ei ole oikeasti niin pieni kuin – muun muassa Finlaysonin kampanjassa – on väitetty, vaan tietyllä tavalla tarkastellen eroa on vain muutama sentti.

    Vain muutama sentti.

    Argumentti kiteytti hienosti – tai karusti – koko tasa-arvokeskustelun. Samalla se tuli sivumennen kiteyttäneeksi istuvan hallituksen kannan tasa-arvoon: Tasa-arvo toteutuu kaikista puutteistaan huolimatta ihan riittävän hyvin, joten mitä sitä enää edistämään. Puhutaan mieluummin vaikka taloudesta.

    Mutta kun se muutama sentti ei ole vain tasa-arvokysymys. Se on mitä suurimmassa määrin myös talouskysymys. Eikä jälkimmäistä ratkaista ilman ensimmäistä.

    Tässä lehdessä sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola kertoo, mikä kaikki mättää tasa-arvon mallimaaksi julistautuneessa Suomessa. Tutkijatohtori Tuija Koivunen puolestaan kertoo, millaista sukupuolista syrjintää työelämässä koetaan.

    Juttujen yhteismitta on 14 633 merkkiä. Se kattaa muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan, päivähoito-oikeuden murentamisen, hallituksen sukupuolijakauman, sukupuolittuneen kielenkäytön merkityksen sekä ammattien jakautumisen miesten ja naisten töihin.

    14 633 merkkiä. Sen verran ainakin on matkaa tasa-arvoon. Ei vain muutama sentti.

     

    Kirjoittaja on Aikalaisen vastaava toimittaja.