5 faktaa: Onko ikääntyneiden toimintakyky pärjäämistä vai itsensä toteuttamista?

    Tutkija Vilhelmiina Lehto selvitti ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden ja heidän hoitajiensa käsityksiä siitä, mitä on toimintakyky.

    Ikääntyneiden ja hoitajien käsitykset toimintakyvystä ovat erilaisia.

     

    Tutkija Vilhelmiina Lehto selvitti väitöstutkimuksensa ensimmäisessä osassa ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden ihmisten ja heidän hoitajiensa käsityksiä siitä, mitä on toimintakyky. Haastatteluissa kävi ilmi, että hoitajien näkemys toimintakyvystä on huomattavasti suppeampi kuin ikääntyneiden itsensä.

     

    1. Toimintakyky ja sen ylläpito ovat keskeinen osa ikääntyneiden ihmisten hoitoa, ja tämä mainitaan jopa hoitoa koskevassa lainsäädännössä. Silti Vilhelmiina Lehdon meneillään oleva tutkimus on ensimmäinen, jossa pyritään selvittämään, mitä eri tahot toimintakyvyllä tarkoittavat.

     

    1. Lehdon aineistossa hoitajat arvioivat toimintakykyä ensisijaisesti päivittäisinä toimintoina, kuten liikuntakykynä ja syömisenä. Ikääntyneiden omat määritelmät toimintakyvylle olivat huomattavasti monipuolisempia ja saattoivat viitata esimerkiksi aiempaan ammattiin. Esimerkiksi eräs taiteilijan uran tehnyt kuvasi, missä määrin hän yhä pystyy maalaamaan, ja miltä osin taiteentekemisestä on pitänyt luopua.

     

    1. Näkemyserot voivat vaikuttaa kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon onnistumiseen. Se, miten toimintakyvystä puhutaan, vaikuttaa hoito-organisaation hoitokulttuuriin. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, puhutaanko ikääntyneistä ihmisistä hoidon kohteina vai aktiivisina toimijoina.

     

    1. Toimintakyvystä ja sen merkityksistä tulisikin keskustella ikääntyneen itsensä tai tarvittaessa vaikkapa omaisen kanssa. Näin voitaisiin kartoittaa, millainen toimintakyky on ihmiselle itselleen tärkeää ja mielekästä, jolloin kuntoutus voitaisiin kohdentaa näihin tekijöihin. Toimintakyvyn ylläpidon toteutumista tulisi myös seurata.

     

    1. Mielekkään toimintakyvyn aktiivisella ylläpidolla voidaan mahdollisesti siirtää raskaimman ja kalleimman hoidon vaihetta. Niinpä siihen kannattaisi tarttua ympärivuorokautisen hoidon lisäksi jo aikaisemmin, esimerkiksi kotihoidossa.

     

    Vilhemiina Lehto haastatteli väitöstutkimuksensa ensimmäistä artikkelia varten hoitajia ja ikääntyneitä ihmisiä yhteensä 8 ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon yksikössä. Tutkimukseen osallistui 24 hoitajaa ja 16 ikääntynyttä pitkäaikaishoidon asukasta. Haastatteluilla kerättiin tietoa siitä, miten osallistujat ymmärtävät ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn, miten he sitä kuvaavat ja minkälaisia asioita he siihen liittävät. Tutkimus on osa laajempaa väitöskirjatutkimusta, jossa selvitetään eroja ja yhtäläisyyksiä siinä, miten toimintakyky ja kuntoutus ymmärretään ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa ja mitä asioita niihin liitetään. Tutkimus on julkaistu Journal of Aging Studies –lehdessä.