Kuka käyttää valtaa Suomessa?

     

    Mari K. Niemi, Tapio Raunio & Ilkka Ruostetsaari (toim.):
    Poliittinen valta Suomessa.
    Vastapaino 2017. 349 s.

    Mikä: Pitkän linjan politiikan tutkijoiden teos tutkailee poliittisen vallan jakautumista Suomessa 1970-luvulta tähän päivään. Omat lukunsa saavat muun muassa vallan siirtyminen presidentiltä eli Kekkoselta hallitukselle ja eduskunnalle, äänestysaktiivisuus ja sen aiheuttama vallan problematiikka, EU:n ja kansainvälisyyden tuomat valtahaasteet sekä vallankäytön sukupuoli. Näin teos on kattava katsaus poliittiseen valtaan useista eri näkökulmista.

    Kiitämme: Teos ei vain raportoi vallan jakautumista, vaan nostaa esiin myös tärkeitä kysymyksiä: Mitä tekee demokratialle se, että äänestysaktiivisuus on erittäin vahvasti sidoksissa yksilöiden sosioekonomiseen asemaan? Pitäisikö lopettaa puhe ”laiskoista äänestäjistä” ja toimia niin, että äänestyskynnys laskisi? Entä kuinka valistuneita päätöksiä poliittisen vallan käyttäjät pystyvät tekemään aikana, jolloin esityslistoja on moninkertainen määrä takavuosiin verrattuna – kiitos EU:n ja kansainvälistymiskehityksen – mutta kokousajat eivät ole pidentyneet?

    Moitimme: Kekkosen ajan jälkeiset muutokset vallanjaossa ovat toki isoja ja merkittäviä, mutta niitä käydään kirjan alkuosassa läpi niin moneen kertaan, että toisteisuus meinaa hiukan puuduttaa.

    Kenelle: Kirja on kattava perusteos niin politiikan opiskelijoille ja sen tekijöille kuin siitä kirjoittavillekin.

    Opimme: Hiipuva vaaliosallistuminen ei ole vain yksilöiden ongelma tai vika. Sen ohella töitä tarvitaan edelleen myös naisten poliittisen johtajuuden normalisoimisessa.

    Hanna Hyvärinen