Kuinka Suomesta tehdään savuton?

    Suomella on kunnianhimoinen tavoite kitkeä tupakointi maasta vuoteen 2030 mennessä. Tarkalleen ottaen tavoitteena on, että vuonna 2030 enintään 5 prosenttia työikäisestä väestöstä käyttää tupakka- ja muita nikotiinituotteita.

    Tavoitteeseen pääsemiseksi pyritään muun muassa vahvistamaan väestön myönteistä asennoitumista savuttomuuteen, ehkäisemään nuorten tupakoinnin aloittamista ja vahvistamaan tupakkalain täytäntöönpanoa.

    Suomen määrätietoisuus tupakoinnin kitkemisessä herätti yhdysvaltalaisen University of Californian terveystieteiden professorin David Timberlaken huomion.

    – Suomi on tässä suhteessa monella tavalla kiinnostava maa. Se on yksi neljästä maasta maailmassa, joilla on suunnilleen yhtä kunnianhimoinen tavoite. Suomen keinot tupakoinnin kitkemiseksi vaikuttavat kuitenkin melko konventionaalisilta. Voi olla, että niillä ei päästä ihan toivottuihin tuloksiin. Haluankin omassa tutkimuksessani selvittää, onko täällä pohdittu myös radikaalimpia keinoja, Tampereen yliopiston tuore Fulbright-professori sanoo.

     

    Timberlake kiinnostui tupakkapolitiikasta kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin puhuttiin kovasti erilaisten riskituotteiden aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä. Esimerkiksi huumeidenkäyttäjien kohdalla elämiä on pelastettu, kun käyttäjille on tarjottu puhtaita neuloja. Näin on saatu kuriin muiden muassa HIV-tartunnat. Hyöty on selkeästi osoitettavissa.

    – Mutta miten samaa ”vahinkojen vähentämisen” puhetapaa voidaan käyttää tupakkateollisuuden tuotteista, kuten nuuskasta tai sähkösavukkeista? Miten näitä voidaan markkinoida perinteisten savukkeiden ”vähemmän vahingollisina” vaihtoehtoina? Etenkin, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa nuuskaa valmistavat samat isot tupakkayhtiöt kuin perinteisiäkin savukkeita.

    Samaan aikaan Suomessa virallinen linja on, että ”vähemmän haitallinen” ei ole vaihtoehto. Eroon halutaan yhtä lailla kaikista tupakkatuotteista. Olkoonkin, että Suomessa esimerkiksi nuuskan käyttö on yleisempää kuin Yhdysvalloissa.

    Tämä on Timberlaken mukaan muuhun maailmaan verrattuna radikaali tavoite.

    – Haluan selvittää, voidaanko tavoitteessa onnistua. Ja mitä sellaista Suomessa tehdään tavoitteen saavuttamiseksi, mistä muualla voitaisiin ottaa oppia.

    Jotain on ilmeisesti jo tehty oikein. Timberlake muistuttaa, että takavuosikymmeninä Suomi oli yksi savuisimmista maista. Käänteen toi vuonna 1976 voimaan tullut laki ”toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi”.

    – Yhdysvalloissa ensimmäinen askel vastaavaan, koko liittovaltion kattavaan lainsäädäntöön, otettiin vasta Obaman presidenttikaudella. Mutta siinäkin esimerkiksi verotuksesta ja savuttomista ympäristöistä päättäminen on jätetty osavaltioiden omaan harkintaan.

     

    Omassa tutkimuksessaan Timberlake pyrkii kartoittamaan muun muassa nuuskan reittejä Ruotsista suomalaisille kuluttajille sekä nuuskan myyntimääriä. Lisäksi hän tekee haastatteluja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä erilaisissa järjestöissä. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää, mitä kaikkia keinoja tupakoinnin kitkemiseksi ollaan valmiita käyttämään.

    – Yhdysvalloissa esimerkiksi lääkehoitoa tarjotaan vain harvoin avuksi tupakoinnin lopettamiseen. Meillä on nikotiinituotteita ja lisäksi joissain tapauksissa käytetään mielialalääkkeitä. Muita tukimuotoja ovat käyttäytymisterapia sekä erilaiset ”lopetuslinjat”, joihin voi soittaa ja joista saa neuvoja ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. Näillä kuitenkin päästään vain tiettyyn pisteeseen saakka. Jos haluamme vähentää tupakointia vaikkapa alle 10 prosenttiin väestöstä, luulen, että tarvitsemme järeämpiä keinoja.

    Yksi iso haaste Yhdysvalloissa on tupakkateollisuuden harjoittama aggressiivinen lobbaus.

    – Politiikan ja tupakkateollisuuden välillä on tiiviit siteet. Siksi onkin kiinnostavaa nähdä, mikä tämä tilanne on Suomessa.

     

    Ruohonjuuritasolla tupakoinnin vastustamisessa ollaan kuitenkin Yhdysvalloissa ainakin näkyvämpiä kuin Suomessa.

    – Jo yksin Kaliforniassa on useita tupakoinnin vastaisia järjestöjä.

    Valtakunnallisesti yksi tunnetuimmista on Americans for Nonsmokers’ Rights, jonka saavutuksiin voidaan lukea muun muassa tupakointikielto Yhdysvaltain sisäisillä lennoilla 1980-luvun lopulla.

    Vielä on kuitenkin tekemistä.

    Muutama vuosi sitten Timberlaken työryhmä teki kokeen, jossa he rekrytoivat muutamia teinejä ostamaan sähkötupakoiden nesteitä verkkokaupoista.

    – Yritimme ostaa 125 tuotetta. Onnistuimme ostamaan 122.

    Vain kolmessa palvelussa ostokset tyssäsivät ostajan iän verifioimiseen. Eikä siinä kaikki.

    – Uskomattominta oli se, millaisia oheislahjoja lähetysten mukana tuli. Paketeissa oli muun muassa leluja ja karkkeja. Siis lapsille suunnattuja tuotteita!

     

    Teksti Hanna Hyvärinen
    Kuva Jonne Renvall