Viis faktaa: Pelit muuttavat yhteiskuntaa

    Suomen ensimmäinen pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö aloittaa Tampereen yliopistossa vuoden 2018 alussa. Sitä johtaa informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrä.

    1. Puhe yhteiskunnan pelillistymisestä viittaa kahteen kehityskulkuun. Gamifikaatiolla tarkoitetaan yleensä pelillisten ominaisuuksien tuloa tuotteisiin ja palveluihin. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa erilaiset terveys- ja liikuntasovellukset. Ludifikaatio puolestaan viittaa yhteiskunnan, ajattelutapojen ja kulttuurin laajempaan pelillistymiseen ja ihmisen leikilliseen perusolemukseen. Ludifikaatio kannustaa kysymään, olemmeko menossa kohti entistä sallivampaa ja leikillisempää yhteiskuntaa. Samalla ludifikaation tutkimus pyrkii tunnistamaan tämän kehityksen vastavoimat, kuten kaikkialle tunkeutuvan tehokkuusajattelun ja teknologian orjuuttavat ulottuvuudet.

     

    1. Pelillistymiskehityksen taustalla ovat niin vapaa-ajan lisääntyminen kuin ajattelutavan muutokset. Pelit ja leikit ovat perinteisesti kantaneet synnillisyyden ja turhuuden leimaa. Nyt tästä moraalijärjestyksestä ollaan ehkä irtautumassa. Pelikulttuuri on institutionalisoitumassa, ja siitä kertoo esimerkiksi Suomen Pelimuseon perustaminen Tampereelle viime vuonna.

     

    1. Pelit ovat etenkin nuorille sukupolville tärkeä, monelle jopa tärkein, media. Siksi niiden logiikkaa kannattaa hyödyntää esimerkiksi opetuksessa ja ongelmanratkaisussa. Myös työorganisaatioissa työntekijät muodostavat jo omia, luovia ”pelitiimejään”, jotka ratkovat tehtäviä itseohjautuvasti.

     

    1. Pelikulttuurien kehityksen tutkiminen on tärkeää, sillä sen vaikutukset ulottuvat lähes kaikille elämänalueille ja ennakoivat myös yhteiskunnan tulevia haasteita. Esimerkiksi nyt puhuttavat verkon vihapuhe ja trollaaminen tunnettiin pelimaailmassa jo vuosia sitten Gamergate-ilmiönä ja kiusapelaamisena. Jos niihin olisi reagoitu ajoissa vahvemmin, olisi ehkä osattu paremmin varautua myös tämänhetkiseen vihapuhetuotantoon.

     

    1. Jatkossa tutkijoita kiinnostaa muun muassa, millaisia merkityksiä ja arvoja pelaamiselle annetaan. Onko tärkeää tunnustaa pelit tulevaisuudessa taiteeksi? Ja pitäisikö opetuksen reagoida pelillistymiskehitykseen? Entä miten pelaamiseen liittyvät ansaintalogiikat pidetään eettisinä?

     

    Suomen ensimmäinen pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö aloittaa Tampereen yliopistossa vuoden 2018 alussa. Juttua varten on haastateltu huippuyksikön johtajaa, informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professoria Frans Mäyrää