Väitös: Katsekontakti virittää

    Kuka olet? Psykologian maisteri Terhi Helminen, 39. Tampere. Tieteenalana psykologia.

    Mitä tutkit? Tutkin katseen vaikutusta autonomisen hermoston reaktioihin. Kolmessa osatutkimuksessa tutkin katseen vaikutusta vireystilaan, virittymisen vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen sekä sitä, miten autismikirjon lapset reagoivat katsekontaktiin.

    Mitä tuloksia sait? Katse virittää hermostoa, ja näin tapahtuu tutkimuksen mukaan persoonallisuudesta riippumatta.

    Katseen aiheuttama vireystilan nousu näyttäisi myös vaikuttavan kognitiiviseen suoriutumiseen. Tätä tutkittiin niin, että kaksi eri tarinankertojaa kertoivat koehenkilöille lyhyen tarinan, joka koehenkilöiden piti toistaa. Vireystilan nousu liittyi tutkimuksessamme heikompaan suoriutumiseen. Katse voi kuitenkin vaikuttaa suoriutumiseen myös muilla tavoin kuin vireystilan muutosten kautta, esimerkiksi motivoimalla ponnistelemaan tehtävässä, jolloin suoriutuminen paranee. Eräs mehukas huomio oli, että miesten suoriutuminen parani mieskertojan katseesta, mutta kun kertojana oli nainen, suora katse heikensi suoriutumista.

    Autismikirjon lapsilla kastekontakti ei vaikuttanut reaktioihin. Tämä viittaa siihen, että autismikirjon lapsille katsekontakti ei ole sosiaalisesti merkittävä ärsyke.

    Mikä oli parasta tutkimuksen teossa? Parasta oli tehdä tutkimusta alusta saakka kädet savessa. Tutkimuksen tekeminen oli ihmisläheistä puuhaa. Samalla opin paljon myös kliinisenä neuropsykologina.

    Mikä oli hankalinta? Ajankäytön hallinta. Aikaa kirjoittamiselle oli vaikea löytää aineistonkeruun, opetuksen ja muiden tehtävien lomassa.

    Mitäs nyt? Tutkimus jatkuu. Autismi ja katse -projektimme seurantatutkimus päättyi keväällä, joten siinä riittää analysoitavaa ja kirjoitettavaa. Myös uusia suunnitelmia on kehittymässä.

     

    PsM Terhi Helmisen väitöskirja The effect of eye contact on arousal and attention: A psychophysiological perspective (Katsekontaktin vaikutus vireystilaan ja tarkkaavuuteen: Psykofysiologinen näkökulma) tarkastettiin 4.8.2017. Vastaväittäjänä oli professori Gwyneth Doherty-Sneddon (Newcastlen yliopisto, UK).

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuva Jonne Renvall