Onko tiedekin propagandan värittämää?


    Joonas Pörsti:
    Propagandan lumo. Sata vuotta mielten hallintaa.
    Teos 2017. 432 s.

     

    Mikä: Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti keskittyy kirjassaan propagandan historiaan ensimmäisestä maailmansodasta tähän päivään. Pörsti myös pohtii erilaisten teorioiden avulla, miksi ihmiset joutuvat propagandan lumoihin demokratian ja tieteen aikakaudellakin. Paradoksaalisesti demokratian avoin ja yksilön itsenäisyyttä korostava luonne saa ihmiset epävarmoiksi ja pelokkaiksi, etenkin silloin kuin elämän perusta on uhan alla, kuten taloudellisten lamojen ja muiden katastrofien sattuessa. Jyrkät vastakkainasettelut ja vihollisten demonisoiminen on ollut menestyvän demagogin lähtökohta kautta propagandan historian.  Lisäksi kehittynyt teknologia antaa demagogeille aseet käteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana lennätin ja nyt internet toimivat propagandan levittämisen välineinä.

    Kiitämme: Teos käsittelee propagandaa ja sen levittäjiä tasapuolisesti syyllistämättä ketään yli muiden. Propagandaan ovat syyllistyneet niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaiset, niin itä kuin länsikin.

    Moitimme: Liian suuri osa kirjasta on omistettu 2000-luvun propagandan, kuten Bushin, Trumpin, Putinin ja Isis-järjestön, esittelylle ja analyysille. Etenkin Putinin Venäjästä on ilmestynyt montakin kirjaa, eikä Pörsti saa Putinista ja tämän propagandasta juuri uutta irti.

    Opimme: Propaganda kummittelee kaikkialla, eikä kukaan tai mikään taho ole siitä vapaa. Jopa maailmankuulut tutkijat ja filosofit ovat sortuneet totuuden vääristelemiseen. Esimerkiksi propagandaa analysoinut Noam Chomsky itse syyllistyy propagandaan väittäessään, että jopa kaikkein totalitaarisimpien kommunististen järjestelmien synnit ovat aina pienempiä kuin kapitalististen maiden.

    Kenelle: Kaikille lukutaitoisille, niin propagandan uhreille kuin tekijöillekin. Ja etenkin niille, jotka uskovat olevansa propagandan tavoittamattomissa ja yläpuolella.

    Jäi mieleen: Mieleen syöpyi epäilys, onko tiedekin, tai ainakin ihmistiede, propagandan värittämää. Ihmistieteethän pohjaavat aina johonkin ennakko-oletukseen ihmisestä ja yhteiskunnasta ja siitä minkälainen on hyvä tai huono yhteiskuntajärjestelmä.

    Pekka Wahlstedt