Nuoret aikuiset velkaantuvat vauhdilla

    Etenkin vähäinen koulutus ja varhainen kotoa muutto ovat yhteydessä talousvaikeuksiin.

     

    Yksityiset suomalaiset velkaantuvat kovaa vauhtia. Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut 2000-luvun kuluessa 65 prosentista peräti 127 prosenttiin. Samaan aikaan maksuhäiriömerkinnän saaneiden määrä on noussut ennätyslukuihin. Vuoden 2016 lopussa jo 370 100 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Lisäksi lähes puoli miljoonaa ihmistä oli ollut vuoden 2016 aikana ulosotossa.

    Yleisimpiä taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla ikäryhmillä, yksinhuoltajilla, eronneilla ja vähän koulutetuilla.

    – Vaikeudet eivät liity yksinomaan köyhyyteen. Myös hyvätuloiset päätyvät ongelmiin. Taustalla on sekä holtitonta rahankäyttöä että elämäntilanteita, jotka altistavat taloudellisille vaikeuksille. Esimerkiksi lasten lukumäärä voi vaikuttaa tuloista riippumatta. Kolmen lapsen perheissä riskit ovat ihan eri luokkaa kuin yhden lapsen perheissä tai lapsettomissa perheissä, sanoo sosiaalipsykologian apulaisprofessori Atte Oksanen.

    Oksanen, Mikko Aaltonen ja Kati Rantala julkaisivat keväällä 2017 rekisteritutkimuksen, jossa tarkasteltiin suomalaisten nuorten aikuisten vakavia taloudellisia ongelmia vuosina 2005–2013. Tutkimus keskittyi ulosoton ja nuorten elämänkäänteiden suhteisiin. Tulosten perusteella suurin riski ajautua ulosottoon on nuorilla, pienituloisilla ja vähän koulutetuilla miehillä.

    – Peruskoulun jälkeen koulutusuralta pudonneella porukalla on kaikista eniten myös talousongelmia. Tämä on iso yhteiskunnallinen asia. Olenkin sitä mieltä, että oppivelvollisuusikää tulisi ehkä säätää korkeammaksi. Ehkä siten voitaisiin pitää kiinni näistä nuorista miehistä, Oksanen sanoo.

     

    ”Jos vanhemmat eivät tue ja auta tai vanhemmilla itselläänkin on talousvaikeuksia, nuoren tilanne on heikko.”

     

    Elämäntapahtumista selkein käännekohta taloudellisten vaikeuksien synnyssä on nuorten muutto pois lapsuudenkodista. Koulutustasosta riippumatta nuorten aikuisten todennäköisyys joutua ulosottoon alkaa kasvaa jo muutamia kuukausia muuton jälkeen. Mitä nuorempina kotoa muutetaan, sitä todennäköisempää on päätyä talousvaikeuksiin.

    – Suomalaiset muuttavat pois kotoa verrattain nuorina. Esimerkiksi 17- tai 18-vuotias on vielä aika kypsymätön ja vasta opettelee taloudellisten asioiden hoitoa ja vastuullisuutta. Jos vanhemmat eivät tue ja auta tai vanhemmilla itselläänkin on talousvaikeuksia, nuoren tilanne on heikko.

    Asiaa ei auta, että nuorella – kuten kaikilla muillakin – on käytössään ennen näkemätön määrä erilaisia laina-, vippi- ja osamaksuvaihtoehtoja, joilla ”paikata” horjuvaa taloutta.

    – Ei näitä omassa nuoruudessani ollut. Jos rahaa ei ollut, sitä ei ollut. Ei ollut laillisia mahdollisuuksia elää velaksi. Nyt on, Oksanen huomauttaa.

     

    Taloudelliset ongelmat ajavat nuoria palaamaan bumerangeina takaisin kotiin. Ainakin hetkeksi. Kerran hankitut rahavaikeudet voivat kuitenkin seurata mukana vuosien ajan.

    – Ulosottoon joutuminen voi johtaa todella pitkään prosessiin. Jos on kaksikymppisenä iso määrä velkaa ulosottoon ja siihen päälle esimerkiksi kahdeksan prosentin vuosikorko, tulevien tulojen on syytä olla melko suuret, jotta velan pystyy ylipäätään maksamaan pois.

    Oksasen mielestä Suomen velkajärjestelmä onkin yksilöille melko ankara. Henkilökohtainen konkurssi ei ole mahdollinen ja velkajärjestelyyn pääseminenkin on vaikeaa. Velat on useimmiten maksettava pois tavalla tai toisella. Tämä voi olla etenkin nuorille yllätys. Nuoruuteen kun kuuluu tietty lyhytnäköisyys ja impulsiivisuus. Asioita tehdään miettimättä niiden seurauksia pitkällä aikavälillä.

    – Velan ottaminen on helppoa, mutta seurauksista voi olla vaikea selvitä. Vaikka tekisit jotain todella tyhmää ja joutuisit vankilaan, sieltäkin pääsee aikanaan pois. Sen sijaan velkavankeudesta vapautuminen voi kestää todella kauan, ja moni ehtii ajautua suorastaan toivottomaan tilanteeseen.

    Niinpä Oksaselta ei oikein heru ymmärrystä nykyjärjestelmälle, jossa kulutusluottoja saa tarjota vapaasti kenelle vain.

    – Kyllä systeemin pitäisi olla sellainen, että kulutusmahdollisuudet kalibroitaisiin käytettävissä oleviin tuloihin. Etenkin nuorten kohdalla.

     

    ”Kouluissa annetaan jo huumevalistusta, joten miksei samalla tavalla voisi valistaa myös lainanantajista ja kulutusluottojen vaaroista.”

     

    Oksasen mukaan ongelmaan pitäisi puuttua lainsäädännöllä. Valistus kun ei välttämättä toimi tai edes tavoita varsinaisia ongelmaryhmiä.

    – Toisaalta kyse on niin perusmatematiikasta, että ehkä sitä valistusta voisi antaa jo peruskoulussa. Kouluissa annetaan jo huumevalistusta, joten miksei samalla tavalla voisi valistaa myös lainanantajista ja kulutusluottojen vaaroista.

    Kulutus nimittäin on tänä päivänä läsnä kaikkialla. Jo päivittäin tarvittava teknologia on kallista. Ja nuorille on tärkeää, että käytössä ovat samat uutuudet kuin ystävilläkin. Kansainvälisesti on arvioitu, että nykyiset sukupolvet ovat materialistisempia kuin edeltäjänsä.

    Tämä yhdistettynä nuoruuden impulsiivisuuteen, epävakaisiin työmarkkinoihin ja loputtomiin lainamahdollisuuksiin johtaa siihen, että kohtalokkaita päätöksiä on melkein helpompaa tehdä kuin olla tekemättä.

     

    Tutkimus nuorten talousongelmista

    Suomalaisten nuorten aikuisten vakavat taloudelliset ongelmat: rekisteritutkimus ulosotosta ja elämänkäänteistä vuosina 2005–2013.

    Tutkimuksen aineistona käytettiin Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (nykyisin Kriminologian ja Oikeuspolitiikan instituutti) Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineistoa, joka kattaa kaikkiaan 150 010 suomalaista.

    Kansallisesti edustava otos suomalaisista kerättiin alun perin vuonna 2008, ja se kuvaa suomalaista väestöä vuoden 2003 lopussa.

    Tietoihin on yhdistetty tietoja väestörekisteristä, tilastokeskuksesta, oikeusrekisterikeskuksesta ja verohallinnolta. Lisäksi näihin tietoihin yhdistettiin ulosottoa koskevat rekisteritiedot.

    Ulosottoa koskevat tiedot haettiin ulosoton valtakunnallisesta Uljas-tietojärjestelmästä, joka kattaa kaikki tiedot suomalaisten ulosottoasioista.

    Nuorten aikuisten elämänvaiheiden tarkastelu kohdistui kotoa muuttoon, vanhemmaksi tuloon ja ensimmäiseen työpaikkaan.

    Vuosien 2005–2013 välisenä aikana suomalaisista jopa viidennes (20,3 %) oli joutunut ulosottoon.

    Miehet päätyivät ulosottoon naisia useammin. Lisäksi ulosoton asiakkaina oli erityisen paljon pelkän peruskoulun suorittaneita. Avioeron läpikäyneet olivat muita useammin ulosotossa.

    Lapsiluvun kasvu lisäsi ulosottoon joutumisen riskiä tulotasosta riippumatta. Myös rikostausta liittyi voimakkaasti ulosotto-ongelmiin.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuvitus Emmi Suominen