Vanheneminen askarruttaa myös miehiä

    Tärkeintä miehille on pysyä aktiivisena ja huolehtia omasta toimintakyvystä.

     

    Kun julkisuudessa puhutaan ikääntymisestä ja siihen liittyvistä huolista, puhutaan useimmiten naisista. Vanheneminen näyttäytyy naisten ongelmana, olipa kyse sitten ulkonäöstä tai hoivan tarpeesta.

    Takavuosina tähän on ollut hyvä syy. Miesten elinajanodote on ollut niin paljon naisia lyhyempi, että valtaosa vanhuksista on ollut nimenomaan naisia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Silti miehillä on edelleen varsin vähän areenoita, joissa puhua ikääntymisestä.

    Ylipäätään ikääntymisen kokemuksista puhutaan verrattain vähän. Vanheneminen nähdään yhtäältä yhteiskunnallisena taakkana, joka koostuu eläkepommeista, hankalista huoltosuhteista ja terveydenhuollon kuormituksesta. Toinen ääripää on voimaannuttava puhe ”aktiivisesta vanhuudesta” ja eläkeläisistä, jotka matkustelevat ympäri maailmaa ja muuttavat asumaan Espanjan Aurinkorannikolle. Tämän kahtiajaon katveeseen jää luultavasti lukuisia ikääntymisen tapoja ja kokemuksia, joista puhutaan vähän.

    Muun muassa nämä seikat innoittivat tutkijoita Ilkka Pietilää ja Hanna Ojalaa tutkimaan nimenomaan miesten ikääntymiskokemuksia. Vuodesta 2010 lähtien he ovat selvittäneet haastattelututkimuksilla, mitä työuransa loppuvaiheessa olevat ja juuri eläkkeelle siirtyneet miehet tuumivat vanhenemisesta.

    Ja miehethän tuumivat. Haastatteluissa on käsitelty niin terveyttä, ikäsyrjintää ja ikääntymisen vastaista taistelua kuin isoisyyttäkin. Sitäkin on tarkasteltu, miten isien ja poikien suhteet muuttuvat, kun isä vanhenee.

     

    Pääsääntöisesti miehiä huolettavat ikääntymisessä samat asiat kuin naisiakin. Toimintakyvyn menetys ja mahdollinen sairastuminen pelottavat. Myös taloudellinen tilanne askarruttaa.

    Iloa miehille tuottavat – jälleen naisten tapaan – sellaiset asiat kuin toiset ihmiset, lapset ja lapsenlapset sekä harrastukset.

    – Eroa on kuitenkin siinä, miten asiat ilmaistaan. Miehet ovat huolissaan toimintakyvystä nimenomaan miehisillä elämänalueilla. Sitä mitataan esimerkiksi sillä, pystyykö tekemään mökillä metsätöitä, Ilkka Pietilä sanoo.

    Miehille yksi tärkeimmistä teemoista onkin juuri fyysinen suorituskyky. Etenkin työväenluokkaisia miehiä askarruttavat työelämän viimeiset vuodet.

    – Se, miten yli viisikymppisenä pärjää fyysisesti raskaassa työssä ja miten käy seuraavissa yt-neuvotteluissa, kun keho alkaa reistailla, Hanna Ojala sanoo.

    Eläköidyttyäänkin miehet korostavat aktiivisuutta ja itsenäisyyttä ikääntymisen vastakappaleina.

    ­– Heille on tärkeää välttää ”jäämistä sohvalle kaljaa juomaan”. Aktiivisena pysyminen ja ylipäätään ikääntyessä selviytyminen nähdään yksilön omana valintana. Ajatus on, että kunhan pysyy aktiivisena, niin pärjää.

     

    Kyse on paitsi miesten henkilökohtaisista painotuksista, myös kulttuurisidonnaisista arvoista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa miehet saattavat hyvin korostaa aktiivisuuden lisäksi ulkonäköön liittyviä teemoja ja kertoa kiinnittävänsä huomiota myös ulkoisiin seikkoihin.

    Suomalainen mies puolestaan saattaa kyllä käyttää vaikkapa kosteusvoidetta, mutta samalla korostetaan, että kyse on kuivan ihon hoidosta, ei ryppyjen ehkäisystä.

    – Miehet haluavat sanoutua irti turhamaisuudesta ja tehdä eron ”naiselliseen” tapaan huolehtia ulkonäöstä. Se ei silti tarkoita, etteivätkö miehetkin välittäisi ulkonäöstään tai huolehtisi siitä, Pietilä sanoo.

    Miehille hyväksyttyjä tapoja pitää huolta ulkoisesta olemuksesta ovat muun muassa liikunta ja saunominen. Tutkijoiden mukaan eronteko ”naisellisten ja miehisten” itsestä huolehtimisen tapojen välillä saa miehisessä kulttuurissa aika ajoin vähän kaksinaismoralistisia ja koomisiakin piirteitä.

    – Itsestään täytyy pitää huolta, ja täysi piittaamattomuus ei ole hyväksyttävää. Mutta toimenpiteet eivät saa näkyä, vaan niiden pitää näyttää luonnollisilta. Esimerkiksi harmaantuvia hiuksia saa värjätä, mutta värjääminen pitää aloittaa silloin, kun sen voi tehdä vielä huomaamattomasti, Ojala sanoo.

    Ehdottoman rajan miehet vetävät kosmeettiseen kirurgiaan. Tai vetivät ainakin jokunen vuosi sitten. Sittemmin asenteet ovat saattaneet muuttua.

    Selvää on kuitenkin, että miehille on tärkeämpää näyttää toimintakykyiseltä kuin esteettiseltä.

     

    Miehiä haastatellessaan tutkijat huomasivat, että ikääntymistä koskevaa julkista keskustelua hallitsevat monet myytit, joille ei löydy kaikupohjaa ihmisten omista kokemuksista. Esimerkiksi eläkkeelle jäämisestä puhutaan usein kriisin paikkana, jota pidetään erityisen vaikeana miehille, onhan mieheyttä perinteisesti määrittänyt juuri perheen elättäminen ja siten työssä käyminen.

    Pietilän ja Ojalan haastattelemat miehet näkivät kuitenkin todellisuuden toisin.

    – Miehet kyllä tunnistivat kriisipuheen, ja moni kertoi etukäteen miettineensä ja jopa jännittäneensä, miten eläkkeelle siirtyminen mahtaa sujua, mutta lopputulos lähes kaikilla oli, että ”hyvinhän se meni”.

    Moni miehistä tiesi jonkun, jolle eläköityminen oli ollut vaikeaa, mutta omalla kohdalla jokainen kertoi siirtymän sujuneen ongelmitta. Sama päti ikäsyrjinnän kohdalla. Sitäkin tiedettiin olevan, mutta itse sitä ei ollut koettu.

    Tutkijoiden mukaan tässä tosin voi olla taustalla myös se, ettei ikäsyrjintää tunnisteta tai haluta tunnistaa omalla kohdalla. Moisen myöntäminen kun tarkoittaisi samalla sen myöntämistä, että on ”vanha”. Ja sitä ei haluta.

    – Vanhuus nähdään negatiivisena. Siinä mielessä miehet ovat omaksuneet länsimaisen yhteiskunnan tavan ymmärtää vanhuus.

    Toinen myytti, jonka tutkijat haluavat murtaa, on usein viljelty käsitys, jonka mukaan miehet – varsinkaan vanhemmat polven edustajat – eivät puhu. Pietilän ja Ojalan kokemukset sanovat toisin.

    – Meillä ei esimerkiksi missään vaiheessa ollut vaikeuksia löytää haastateltavia tutkimusta varten. Yksikään mies, jolta kysyimme, ei kieltäytynyt, Pietilä sanoo.

    Itse haastattelussa taas ei ollut mitään vaikeutta saada vastauksia kysymyksiin.

    – Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan aika ajoin hyvinkin vuolaasti. Näkemyksemme onkin, että miehet kyllä puhuvat, kunhan joku kysyy ja kuuntelee, Ojala kiteyttää.

     

     

    MANage-projekti

     

    Ilkka Pietilä ja Hanna Ojala ovat tutkineet miesten kokemuksia ikääntymisestä MANage-projektissaan, joka alkoi vuonna 2010.

    Tutkijat haastattelivat sekä työelämän loppusuoralla olevia että hiljattain eläkkeelle siirtyneitä miehiä. Miehet edustivat myös eri sosiaalisia luokkia. Osa haastateltavista oli metallimiehiä, osa diplomi-insinöörejä. Kaikkiaan haastateltavia oli 23.

    Haastattelut tehtiin vuosina 2010 ja 2011. Haastattelut toteutettiin niin, että ensin tehtiin ryhmähaastattelut, tämän jälkeen jokainen miehistä haastateltiin kolmeen kertaan, ja lopuksi tehtiin vielä ryhmähaastattelut.

    Huhtikuussa 2017 tutkijat käynnistävät seurantahaastattelut, joissa aiemmin haastatellut miehet haastatellaan uudestaan. Tarkoitus on selvittää, mitä heille on kuluneiden 6–7 vuoden aikana tapahtunut.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuva Jonne Renvall