Byrokratia kahlitsee yliopistoa

    Pekka Kauppi:
    Kahlittu yliopistomme.
    Into 2017, 180 s.

    MIKÄ: Kansainvälisestikin tunnettu professori Pekka Kauppi arvostelee yliopistoa ja tieteen kehittymistä vaikeuttavia ja hidastavia kahleita ja esittää keinoja, joilla katkaista niitä. Yliopistoa holhotaan paisuttamalla hallintoa ja muuta byrokratiaa. Tutkijoilla teetetään turhia töitä. Esimerkiksi ennalta laaditut tutkimussuunnitelmat vievät aikaa tutkijoiden työstä. Rahoitusta myöntävän Suomen Akatemian käsittely kestää vuoden. Pahimmassa tapauksessa tutkimus on jo ehtinyt vanheta, kun rahoituspäätös tulee. Ja senkin saavat vain harvat ja valitut.

    KIITÄMME: Kauppi esittää myös yksinkertaisia mutta tehokkaita ratkaisumalleja. Ensimmäinen ja tärkein on, että ulkoinen valvonta ja byrokratia ovat turhia, koska tieteen oma itsekorjaava luonne ja sitä toteuttava vertaisarviointijärjestelmä pitää huolen tuloksen laadusta. Isojen, ennalta rakennettujen suunnitelmien sijasta yliopistossakin tulosten pitäisi ratkaista.

    KENELLE: Kirjan loppusanat on osoitettu suoraan pääministeri Juha Sipilälle, mutta kirja puhuttelee kaikkia päättäjiä yliopiston dekaaneista ja muista hallintovirkailijoista poliittisiin ja taloudellisiin päättäjiin. Kirja tarjoaa ulkopuolisille oivan näkymän itse alma materiin esittelemällä virkakuntaa dekaaneista laitosjohtajiin ja tutkintojärjestelmää ja portaita kandintutkinnosta professuureihin.  Tieteen vaativaa luonnetta myös avataan.

    OPIMME: Kahleiden riisuminen ei vaadi suuria ponnistuksia ja siitä hyötyvät kaikki. Suomen yliopistoissa on liikaa organisaatiotasoja, kokouksia, hallintoa ja muuta byrokratiaa. Riittäisi, että jokainen professori ja tutkija ottaisi vastuun omasta työstään.  Perusyksikkö olisi itseohjautuva laitos.  Jos viime vuoden leikkaukset olisi kohdistettu yliopiston byrokraattisiin kahleisiin, varsinaiset yliopistolaiset olisivat voineet säilyttää työpaikkansa.

    JÄI MIELEEN: Kahleet eivät ole ilmestyneet yliopiston ympärille yhdessä yössä, vaikka uuden yliopistolain ja viime vuoden säästökuurin synnyttämästä kritiikistä saattaa sellaisen kuvan saada. Kahlittu yliopistomme luo katseen myös byrokratisoimisen pitkään historiaan. Suomessa se lähti käyntiin, kun valtaan mieltynyt Urho Kekkonen 60-luvulla lakkautti tieteen nerojen kehdon Suomen Akatemian. Päättäjät alkoivat ajaa ylhäältä johdettua tiedettä, mikä näkyi 70-luvun putkitutkinnoissa ja muissa teknokraattisissa järjestelyissä.

    Pekka Wahlstedt