Kuka oikeasti maksaa ja kenen eläkkeet

    Teemu Muhonen, Jari Hanska: Eläketurma. Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus. Vastapaino 2016. 151 s.

    MIKÄ: Pamfletinomaisesti kirjoitettu Eläketurma rikkoo syvälle juurtuneen uskomuksen, että eläke olisi sitä nauttivan omista tuloista säästöön laitettua rahaa. Näin suuretkin työeläkkeet olisivat oikeutettuja ja arvostelun ulottumattomissa. Kirjan mukaan eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat maksaneet aikoinaan vain pienen osan nyt nauttimastaan eläkkeestä. Tosiasiassa ne otetaan nuorten työssäkäyvien vakuutusmaksuista, jotka ovat paljon korkeammat kuin edeltävällä sukupolvella. Kuitenkin kaikkea muuta leikataan mutta suuriin eläkkeisiin ei ole koskettu. Esimerkiksi lähihoitaja tienaa huomattavasti vähemmän kuin hänen hoivaamansa eläkeläinen. Kirjassa perätäänkin uutta sukupolvisopimusta.

    KENELLE: Kirja puhuttelee eläkekassoja täyttäviä työikäisiä, leikkauksien köyhdyttämiä kansaneläkkeen saajia, opintolainan takaisinmaksua murehtivia opiskelijoita, asiasta päättäviä tahoja virkamiehistä poliitikkoihin sekä tietysti hyvinvointivaltion luomisella ylpeileviä vauraita eläkeläisiä.

    KIITÄMME: Myös ratkaisuja esitellään. Niistä varteenotettavin on tasaeläkejärjestelmä, jossa kaikille eläkeläisille maksettaisiin yhtä suuri summa riippumatta siitä, kuinka paljon he ovat työurallaan ansainneet.

    MOITIMME: Erittäin sujuvasti ja vetävästi kirjoitetusta pamfletista saa välillä kuvan, että suurten ikäluokkien eläkkeiden kätkeminen eläkejärjestelmän suojiin olisi tietoisesti suunniteltu salaliitto. Eläketurma on myöskin turhan suppea, kun ottaa huomioon aiheen monimutkaisen ja historiallisen luonteen.

    OPIMME: Paljon puhutun ”eläkepommin” taustalla piilee syvempiä tekijöitä. Ne johtuvat epätasa-arvoisuudesta, ja niihin voidaan myös haluttaessa vaikuttaa.

     

    Pekka Wahlstedt