Avoin maailma

    Erno Vanhala

    Ihmiset alkoivat omistaa asioita maanviljelyn keksimisen myötä 10–15 tuhatta vuotta sitten. Ei ollut enää tarvetta liikkua ruuan perässä, ja tavaraa alkoi kertyä nurkkiin. KonMari keksittäisiin vasta tuhansien vuosien kuluttua, joten omistamisesta tuli normi ja enemmän omistamisesta hyve. Oli lehmiä, sikoja, rakennuksia ja orjia. Myöhemmin autoja, televisioita ja puhelimia. Mitä enemmän, sitä enemmän.

    Kapitalistisessa maailmassa jokainen asia on täytynyt omistaa itse. Yhdysvaltalaisella esikaupunkialueella on rinnakkain 50 samanlaista omakotitaloa ja jokaisessa pihassa on katumaasturi. Naapuriensa kanssa auton jakavien talouksien täytynee olla kommareita.

    Ihmiskunta on onneksi muuttumassa, ja nyt sisällöntuotannon ja jakelun kehittyminen muuttavat ideologioita. Ei musiikkia tarvitse enää omistaa. Riittää, että haluaa kuunnella sitä. Spotify hoitaa loput.

    Yliopistomaailmassa mennään vielä tätäkin kovempaa. Open access -julkaiseminen on nosteessa, eikä tutkijoilla ole enää hinkua palata vanhaan malliin, jossa jo pelkkä tutkimusten lukeminen on k-a-l-l-i-s-t-a. Nykypäivänä puhutaankin siis tutkimuksesta ja avoimesta tutkimuksesta. Tulevaisuudessa termit vaihtanevat paikkaa, ja keskustelu pyörii tutkimuksen ja vanhan suljetun tutkimuksen ympärillä.

    Tutkimuksen rinnalla myös opetusta tuodaan koko ajan pois yliopiston seinien sisältä nettiin. YouTube pitää sisällään lukemattomia luentoja aiheesta kuin aiheesta ja Khan Academyn kaltaiset palvelut jakavat pelkästään opetukseen tarkoitettua materiaalia kaikelle kansalle.

    Avoin lähdekoodi on jo aikoja sitten muodostunut hyväksyttäväksi tavaksi kehittää ohjelmistoja. Androidin myötä Linuxista tuli käytetyin käyttöjärjestelmäydin tällä planeetalla.

    Kuitenkin, samaan aikaan, kun tutkijoita ja opettajia kehotetaan avoimuuteen, rahan jakamisessa ja tutkimuksen arvottamisessa vaikuttaa vielä patenttien määrä. Revi siitä sitten huumoria. Tai avoimuutta.

    Vastikään Tekniikka&Talous uutisoi Aallon tehneen edellistä vuotta enemmän patenttihakemuksia. Tällaiset uutiset saavat puntin kostumaan menneisyyteen haikailevalla savupiipputeollisuuden mogulilla. Kuinka monta ihmiskuntaa auttavaa algoritmia on samassa ajassa lisensoitu avoimen lähdekoodin lisenssillä? Kuinka monta data-aineistoa on tarjottu Creative Commons -lisenssillä? Kuinka monta suomalaista startuppia on pystytty perustamaan, koska valtio tarjoaa avointa dataa ja avoimen lähdekoodin kehitystyökaluja on tarjolla?

    Monta.

    Avoimuus voittaa.

     

    Erno Vanhala

    Kirjoittaja on Tampereen yliopiston verkkopalvelusuunnittelija.