Viisi faktaa populismista

    Muurin rakentaminen tarjoaa yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiseen maahanmuutto-ongelmaan. Utuinen mediakenttä edesauttaa vaihtoehtoisten totuuksien kertomista – ja uskomista.

    Elina Kestilä-Kekkonen.

         1. Populismi vetoaa kansaan, koska se näyttää vastustavan eliittiä ja tarjoaa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin poliittisiin ongelmiin. Kun Meksikosta Yhdysvaltoihin tapahtuva maahanmuutto koetaan ongelmaksi, yksinkertainen ratkaisu siihen on rakentaa muuri. Tämä on tyypillinen esimerkki populismista.

    2. Vaihtoehtoisia totuuksia, tulkintoja todellisuudesta ja puhtaita epätotuuksia on esitetty aina. Nyt todellisuutta hämärtävät aiempaa monipuolisemmat viestintäkanavat. On entistä vaikeampaa erottaa luotettavat tiedonlähteet epäluotettavista, ja sen seurauksena poliittinen tietämys on hämärtynyt. Kenttä on tullut utuiseksi, ja ihmisiltä vaaditaan entistä parempaa medianlukutaitoa.

    3. Valheisiin uskotaan, koska ihmiset tulkitsevat tietoa omista ideologisista lähtökohdistaan. Ihminen joutuu käymään jatkuvaa kamppailua sen välillä, miten hahmottaa maailmaa ja paljonko luottaa poliitikkoihin ja poliittiseen järjestelmään. Siksi eri ihmiset tulkitsevat samaa poliittista uutista tai tapahtumaa hyvin eri tavoin.

    4. Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavan suuri joukko ihmisiä, jotka kokevat, etteivät he ymmärrä politiikkaa. Naiset useammin kuin miehet. Ja kun tuntuu, ettei ymmärrä, yksinkertaiset ratkaisut voivat purra. Sekä poliitikkojen että median tulisikin selittää monimutkaiset asiat – kuten sote-uudistus – niin selkeästi, että kansalaiset todella ymmärtävät, mistä näissä prosesseissa on kyse.

    5. Populismi kannattaa vain lyhyellä aikavälillä. Kun populistinen puolue nousee esimerkiksi hallitusvaltaan, se yleensä myös putoaa sieltä nopeasti. Näin ainakin Euroopassa, missä populististen lupausten lunastaminen törmää yleensä koalitiohallitusten konsensuspolitiikkaan. Äänestäjät pettyvät, ja seuraavissa vaaleissa puolue todennäköisesti putoaa. Tosin jonkin ajan päästä edessä voi olla uusi nousu.

     

    Juttua varten on haastateltu professori Elina Kestilä-Kekkosta Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Kestilä-Kekkosen tutkimusalueita ovat poliittinen luottamus sekä poliittiset arvot ja asenteet.