Suomen perustulokokeilu kiinnostaa Etelä-Koreassa        

    Perustulon toivotaan lievittävän eriarvoisuutta.

     

    Hyeon Su Seo on tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Hänen tutkimuksensa käsittelee valtionhallinnon ja kansalaisten muuttuvia suhteita uudenlaisessa suomalaisessa demokratiassa. Perustulokokeilu on yksi esimerkki muuttuvasta kansalaisuudesta.

     

    Tammikuussa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tohtoriopiskelija Hyeon Su Seo kirjoitti lyhyen esseen Suomessa meneillään olevasta perustulokokeilusta ja julkaisi sen eteläkorealaisen ajatushautomon Tomorrow Research Instituten avoimessa verkkofoorumissa.

    Esseessään Hyeon Su Seo avasi Suomen historiallista ja poliittista kehitystä ja sitä, miten tämänhetkinen kokeilu yhdistyy aiempaan hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tämänhetkisiin globaaleihin muutoksiin.

    Kirjoitus herätti runsaasti kiinnostusta. Se oli loogista, sillä Suomen perustulokokeilusta on uutisoitu Etelä-Koreassa kattavasti. Hyeon Su Seolta kyseltiin muun muassa, miksi kokeilun perustulo on nimenomaan 560 euroa kuukaudessa, miksi kokeiluun on valittu juuri 2000 henkilöä ja mitä suomalaiset itse ajattelevat kokeilusta.

     

    Syy kiinnostukseen on selvä. Vaikka Etelä-Korea tunnetaan suurista teknologiayhtiöistään, hyvinvointikehityksessä maa ei ole yltänyt järin kestävälle tasolle. Viime vuosien globaali uusliberaali talouspolitiikka on johtanut eriarvoisuuden valtavaan kasvuun. Työt ovat yhä useammin epäsäännöllisiä ja tulot laahaavat. Vanhemman väestön keskuudessa köyhyys- ja itsemurhaluvut ovat ampaisseet nousuun. Nuorempi väki ei mene naimisiin eikä perusta perheitä. Nuoret kokevat olevansa menossa kohti dystopiaa.

    – Tässä tilanteessa osa poliitikoista on alkanut etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Soulin pormestari on ollut jonkinlaisen perustulokokeilun kannalla. Puolueista perustuloa ajavat ennen muuta vihreät, joille se on puolueohjelman pääteema. Etelä-Koreassa vihreät tosin ovat niin pieni puolue, ettei sillä ole merkittävää vaikutusvaltaa, Hyeon Su Seo sanoo.

    Ajatus perustulosta on myös herättänyt sen verran kritiikkiä, että – toisin kuin Suomessa – käytännössä sen taakse voi olla vaikeaa saada poliittista koalitiota. Juuri siksi Suomen malli ja se, että perustulokokeilu toteutetaan istuvan hallituksen halusta, on Hyeon Su Seon mielestä kiinnostavaa. Hänen mukaansa ei ole aivan sattumaa, että kokeilu toteutetaan nimenomaan keskustalaisen pääministerin kaudella.

    – Tässä on historiallinen konteksti. Kun Suomen hyvinvointivaltiota rakennettiin 1920-luvulla, suurimmat puolueet olivat keskusta ja SDP. Siinä missä SDP on aina kannattanut työllistymiseen perustuvaa toimeentuloa, keskusta on suosinut universaalimpaa järjestelmää turvatakseen esimerkiksi pienviljelijöiden toimeentulon. Siksi myös perustulo voi istua keskustalaiseen ajatteluun.

    Tutkija itse näkee Suomen kokeilun kiinnostavana, mutta hiukan konservatiivisena.

    – Tärkeimmiksi teemoiksi on Suomessa nostettu tukibyrokratian vähentäminen ja ihmisten rohkaiseminen ottamaan työtä vastaan. Samaan aikaan osallistuvan demokratian teoreetikot, kuten Carole Pateman, korostavat perustuloa ennen muuta demokratian toteutumisen avaimena. Se mahdollistaa kansalaisten osallistumisen yhteiskuntaan uudessa tilanteessa, jossa täysivaltainen osallistuminen työn kautta käy yhä vaikeammaksi.

     

    Suomen lisäksi perustuloa on mietitty ainakin Hollannissa ja Sveitsissä.

    Hyeon Su Seon mukaan mikään näistä malleista ei kuitenkaan olisi sellaisenaan istutettavissa Etelä-Koreaan. Eikä välttämättä edes Suomeen.

    – En tiedä, onko Suomessa nyt kokeiltava malli välttämättä oikea tännekään. Sitä on kritisoitu, ja osin ihan aiheesta. Toisaalta onpahan tehty jotakin. Ainakin Suomessa on nyt avattu ikkuna mahdollisuudelle rakentaa uudenlaista toimeentulon mallia. Siksi se ansaitsee tulla huolellisesti tarkastelluksi.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuva Jonne Renvall