Mikrolainat edistävät naisten asemaa Bangladeshissa

    Nasrin Jinia

    Nasrin Jinia

    Kuka olet? M.Sc Nasrin Jinia, 44, Tampere. Hallintotiede.

    Mitä tutkit? Tutkin, miten Microcredit-järjestelmä edistää naisten valtaistumista Bangladeshissa. Havainnoin sitä, millaisia haasteita naisten valtaistumiseen liittyy ja edistääkö Microcredit-järjestelmä naisten osallistumista esimerkiksi heidän kotitalouttaan, koulutustaan, avioliittoaan ja terveyttään koskevaan päätöksentekoon.

    Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia, teemahaastatteluja, virallisia ja epävirallisia keskusteluja, osallistuvaa havainnointia ja jossain määrin myös formaalia survey-tekniikkaa ja kyselyjen tekemistä.

    Mitä tuloksia sait? Tutkimus osoitti, että Microcredit-järjestelmällä ja naisten valtaistumisella on vahva yhteys. Järjestelmällä on siis positiivinen vaikutus naisten valtaistumiseen. Se luo köyhille naisille mahdollisuuksia hankkia erilaisia pääomia ja se luo itsetyöllistymisen mahdollisuuksia naisille, joilta puuttuu pääomia. Samalla järjestelmä vaikuttaa siihen, että naisia – ja erityisesti köyhiä naisia – arvostetaan enemmän yhteiskunnassa. Naiset myös saivat enemmän jalansijaa perheensä päätöksentekoprosessissa.

    Mikä oli parasta tutkimuksen teossa? Parasta oli mahdollisuus työskennellä Bangladeshin maaseudun naisten kanssa. Nautin keskusteluista heidän kanssaan. Pidin tutkimuksen empiirisyydestä.

    Mikä oli hankalinta? Tutkimuksen tekeminen oli pitkä prosessi. Ajoittain oli hankalaa sovittaa yhteen työtä ja omaa perhe-elämää.

    Mitä nyt? Aion jatkaa samojen teemojen tutkimista. Haluan työskennellä naisten valtaistumisen parissa.

    M.Sc. Nasrin Jahan Jinian hallintotieteen alan väitöskirja Microcredit and Women’s Empowerment. Does Microcredit Promote the Borrowers to Participate in the Household Decision-making Process in Bangladesh? (Microcredit ja naisten valtaistuminen. Edistääkö Microcredit-järjestelmä naisten osallisuutta kodissa tapahtuvassa päätöksenteossa Bangladeshissa?) tarkastettiin 14.10.2016 . Vastaväittäjänä oli professori Nazmunnessa Mahtab (Dhakan yliopisto, Bangladesh). Kustoksena toimi emeritusprofessori Juha Vartola.

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuva Jonne Renvall