Ei mikään ihmelääke

     

    Ilmari Kortelainen tutkii meditatiivisia kulttuureita. Hän kehottaa suhtautumaan kriittisesti meditaation kaikkivoipaisiin lupauksiin.

    Ilmari Kortelainen tutkii meditatiivisia kulttuureita. Hän kehottaa suhtautumaan kriittisesti meditaation kaikkivoipaisiin lupauksiin.

    Mindfulness lupaa mielenrauhaa stressaantuneille, väsyneille ja kiireisille. Bisnesmaailmassa sen toivotaan lisäävän luovuutta ja tehokkuutta. Tutkijan mukaan meditoiminen voi kuitenkin tuoda pintaan myös jotain ihan muuta.

    ­Sisäänhengitys – vatsa nousee, uloshengitys – vatsa laskee. Mielen lähtiessä harhailemaan se tuodaan takaisin hengitykseen.

    Tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia tarjotaan nyt avuksi lähes kaikkeen: masennukseen, itsensä johtamiseen, vanhemmuuteen, jopa painonhallintaan. Mindfulness-kurssille voi hypätä vaikka kuntokeskuksessa. Kolmen vartin läsnäoloharjoitus helsinkiläisessä mindfulness-keskuksessa maksaa 20 euroa.

    New York Timesin mukaan yksin Yhdysvalloissa mindfulness-bisnes tuottaa vuosittain liki miljardi dollaria. Mindfulnessilla myydään jopa sensoreita, jotka kertovat, kun ahdistaa.

    Yksi mindfulnessin suosion syy on sen tieteellisessä taustassa. Meditatiivisten kulttuureiden tutkijan, FT Ilmari Kortelaisen mielestä mindfulness-bisnes kuitenkin liioittelee tutkimuksen hyötyjä ja antaa liian seesteisen kuvan meditaatiokokemuksesta.

    – Meditaatio ei ole nopea tapa fiksata itseään. Vaikutukset eivät välttämättä ole lainkaan sitä mitä luullaan.

     

    Buddhalaisuuteen pohjaava Mindfulness Based Stress Reduction (MBSR) -menetelmä kehitettiin vuonna 1979 Yhdysvalloissa kroonisesta kivusta ja stressistä kärsivien avuksi. 2000-luvulla mindfulness-tutkimuksen määrä on suorastaan räjähtänyt.

    Aivotutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että pitkään meditoineilla on ei-meditoivia paksumpi aivosaareke. Aivosaareke liittyy muun muassa keskittyneisyyteen ja aistimusten prosessointiin.

    – Ei ole mitään syytä kiistää aivotutkimuksissa havaittuja hyötyjä, Kortelainen sanoo.

    Mindfulness-firmat kuitenkin vetävät tutkimuksista johtopäätöksiä liian heppoisin perustein. Työelämän markkinoilla vedetään mutkia helposti suoriksi

    – Aivotutkimuksessa havaitusta muutoksesta saatetaan päätellä, että mindfulness edistää myötätuntoa, Kortelainen sanoo.

    Mindfulnessin hyötyjä ja toimivuutta myös selvästi liioitellaan osana kurssien ja koulutusten markkinointia. Mindfulnessin vaikutus esimerkiksi uni-, syömis-, keskittymis- tai alkoholiongelmien hoidossa on laajan meta-analyysin perusteella vain vähäinen tai jopa olematon.

    Kortelainen itse tutkii meditaatiokokemusta osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla – siis sitä, mitä tapahtuu, kun ihminen pysähtyy vain olemaan hetkessä.

    – Näin saadaan hyvin toisenlaista tietoa mindfuness-harjoituksesta kuin aivo- tai kyselytutkimuksilla, hän sanoo.

    Ilmari Kortelainen on itsekin innokas meditoinnin harrastaja. Meditointi ei edellytä tiettyä paikkaa tai aikaa vaan sitä voi harjoittaa melkein missä vain.

    Ilmari Kortelainen on itsekin innokas meditoinnin harrastaja. Meditointi ei edellytä tiettyä paikkaa tai aikaa vaan sitä voi harjoittaa melkein missä vain.

    Monet tunnetut kansainväliset jättiyritykset, kuten Google, IBM ja Deutsche Bank, tarjoavat työntekijöilleen mindfulness-koulutusta. Suuryritykset mainitaan edelläkävijöinä myös suomalaisissa työelämän mindfulnessia käsittelevissä kirjoissa ja koulutuksissa.

    Kortelaisen mielestä firmoilla on mindfulnessille selvät tulostavoitteet. Kun perinteisesti meditoinnissa kehitetään vain kykyä olla läsnä, yrityksen omalla mindfulness-koulutuksella työntekijöistä halutaan entistä parempia, luovempia ja keskittyneempiä.

    – Markkinoinnissa menevät iloisesti sekaisin buddhalaisesta meditaatiosta tutut termit – kuten myötätunto ja hyväksyntä – sekä konsulttikieli – kuten palvelualttius, energisyys, tuloksellisuus.

    Ero esimerkiksi terapeuttien tapaan puhua mindfulnessista on Kortelaisen mielestä selvä. Hänen yhtenä tutkimuskysymyksenään onkin, miten sosiaalinen konteksti ja meditoinnille asetetut tavoitteet muuttavat ihmisten kokemusta harjoituksesta.

    Toistaiseksi tiedetään vain vähän siitä, mitä esimerkiksi Googlen mindfulness-tunneilla tapahtuu. Kortelainen pohjustaa parhaillaan tutkimustaan, jossa hän havainnoi ja haastattelee osallistujia kolmella yhdysvaltalaisfirmojen järjestämällä työelämän mindfulness-kurssilla.

    – Tämä voi tuottaa hyvinkin henkilökohtaista tietoa mindfulness-kokemuksesta. Onko esimerkiksi työelämän mindfulnessia harjoittavilla hengellisiä kokemuksia tai ahdistavia tai täysin yllättäviä tietoisuuden tiloja?

     

    Kiireisille ja stressaantuneille lupaus mindfulnessin tuomasta rauhasta on suuri. Meditatiivinen kokemus voi kuitenkin olla muutakin kuin tyyneyttä ja myötätuntoa.

    Pitkät meditaatiot voivat nostaa pintaan traumoja, voimakkaan negatiivisia tunteita tai jopa vuosien kriisin. Yhdysvalloissa Brownin yliopistossa on parhaillaan käynnissä projekti, jossa käsitellään meditaation pimeää puolta.

    – Toistaiseksi mindfulness-liike ei ole käsitellyt meditaatioon liittyviä negatiivisia kokemuksia. Vaikka niiden osoitettaisiin olevan harvinaisia, niitä ei pitäisi vähätellä, Kortelainen sanoo.

    Itsekin aktiivisesti meditoiva Kortelainen suosittelee kaikesta huolimatta tietoisuusharjottelua, kunhan päällä ei ole akuutti kriisi eikä harjoittelulle aseta ennakko-odotuksia.

    – Meditatiivinen kokemus on paljon vahvempi asia kuin standardisoitunut mindfulness antaa ymmärtää. Se voi avata kohtaamaan elämän koko rikkaudessaan, sotkuisuudessan ja mehuisuudessaan.

     

    Kuka

    Ilmari Kortelainen

    Tutkijatohtori Tampereen yliopiston Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa TaSTIssa. Väitellyt filosofiasta aiheenaan tulkinnan teoria.

    Tutkijana Suomen Akatemian tutkimushankkeessa “Working Body in the Post-Industrial Economy” 2011–2014.

    Ollut mukana toimittamassa kirjoja Ruumiillisuus ja työelämä (Vastapaino, 2016), Mindfulness ja tieteet (Tampereen yliopistopaino, 2014) ja Tavallisen kielen filosofia (Gummerus, 2013).

    Löytänyt meditaation pariin joogan kautta ja osallistunut useisiin pitkiin meditaatioretriitteihin Suomessa ja ulkomailla. Harjoittaa viikoittain istumameditaatiota.

     

    Mindfulness harjoittaa tässä olemisen taitoa

    Mindfulness tarkoittaa tietoisuustaitoja, joilla tavoitellaan parempaa läsnäoloa nykyhetkessä.

    Lääketieteen tohtori Jon Kabat-Zinn kehitti mindfulnessiin pohjaavan stressinhallintamenetelmän Yhdysvalloissa, Massachusettsin yliopistossa vuonna 1979 stressin ja kivun hoitoon. Menetelmä pohjautuu buddhalaiseen meditaatioon.

    Mindfulnessissa opetellaan keskittämään huomio esimerkiksi hengitykseen, kehon tuntemuksiin tai kuuloaistimukseen. Ajatuksena on, että olemalla läsnä on mahdollista havaita omat tunteet, ajatukset ja kehon tuntemukset ja toimia niistä tietoisena, ei niiden vietävänä.

    Vuonna 2014 tehdyssä yhdysvaltalaisessa meta-analyysissä käytiin läpi yli 18 000 mindfulness-tutkimusta. Mindfulness-meditaatio-ohjelmilla havaittiin olevan kohtalainen vaikutus ahdistuneisuuden, kivun ja masennuksen hoidossa.

     

    Teksti Mari Valkonen

    Kuva Jonne Renvall